Tekoäly herättää suurta huolta – todellisuus on monisyisempi

Raportin keskeinen havainto on kuilu tekoälyuhkien koetun ja havaitun yleisyyden välillä. 67 prosenttia vastaajista arvioi tekoälyä hyödyntävien hyökkäysten lisääntyneen, ja 58 prosenttia nimesi tekoälypohjaisen haittaohjelman suurimmaksi huolenaiheekseen . Raportti kuitenkin huomauttaa, että tekoälyllä tehostettujen hyökkäysten todellinen yleisyys on edelleen pienempi kuin moni pelkää .

Uhka ei silti ole teoreettinen: 63 prosenttia organisaatioista kertoo kohdanneensa tekoälyä hyödyntäneen hyökkäyksen viimeisen 12 kuukauden aikana . Hyökkääjät käyttävät generatiivisen tekoälyn työkaluja esimerkiksi vähemmän kokeneiden rikollisten apuna, mikä voi nopeuttaa ja lyhentää hyökkäyksen eri vaiheita .

Kun vastaajilta kysyttiin generatiivisen tekoälyn uhkavaikutuksista, 96 prosenttia piti sitä kyberturvallisuusuhkana. Yli kolmannes, 36 prosenttia, arvioi sen haitallisen käytön kiihtyvän .

Hyökkäyspinta-alan pienentäminen nousee tärkeimmäksi tavoitteeksi

Ensimmäistä kertaa hyökkäyspinta-alan pienentäminen on raportissa tietoturvatiimien tärkein operatiivinen prioriteetti. 68 prosenttia tietoturvajohtajista pitää tarpeettomien työkalujen ja sovellusten poistamista käytöstä kriittisenä .

Muutos kertoo siitä, ettei pelkkään uhkien havaitsemiseen perustuva suojaus enää riitä. Yhdessä yli 700 000 poikkeaman analyysissä havaittiin, että 84 prosentissa vakavista kyberhyökkäyksistä hyödynnettiin niin sanottuja living-off-the-land- eli LOTL-tekniikoita .

LOTL-hyökkäyksessä rikollinen käyttää ympäristössä jo valmiiksi olevia ja yleensä luotettuja työkaluja, kuten PowerShellia, Windows Management Instrumentationia eli WMI:tä tai PsExeciä. Hyökkääjä ei välttämättä tuo järjestelmään näkyvää haittaohjelmaa, vaan käyttää organisaation omia välineitä ja varastettuja tunnuksia. Siksi ilmiötä kuvataan osuvasti ajatuksella: hyökkääjä kirjautuu sisään sen sijaan, että murtautuisi sisään .

Hyökkäyspinta-alan pienentämistä painotettiin eniten Yhdysvalloissa, jossa osuus oli 75 prosenttia, ja Singaporessa, jossa se oli 71 prosenttia .

Johdon ja käytännön tiimien välillä on luottamuskuilu

Raportti nostaa esiin myös merkittävän hallinnollisen ja viestinnällisen ristiriidan organisaatioiden ylimmän johdon ja operatiivisten tiimien välillä.

• Luottamusero: 45 prosenttia C-tason johtajista sanoo olevansa erittäin luottavaisia organisaationsa kykyyn hallita kyberriskejä. Keskijohdossa vastaava osuus on vain 19 prosenttia .
• Eriävät painotukset: Johtajista 41 prosenttia pitää tekoälytyökalujen käyttöönottoa tärkeimpänä prioriteettina. Keskijohdossa 35 prosenttia nostaa tärkeimmäksi pilvipalveluiden turvallisuuden ja identiteetinhallinnan .

Tällainen näkemysero voi johtaa investointien kohdentumiseen väärin ja hidastaa käytännön turvallisuusongelmien ratkaisemista . Johto tarkastelee riskejä usein strategisella tasolla, kun taas operatiiviset tiimit joutuvat käsittelemään päivittäin vanhoja järjestelmiä, käyttöoikeuksia, hälytyksiä ja hyökkäysten seurauksia.

Tietomurroista vaikenemisesta on tullut vakava ongelma

Raportin huolestuttavin havainto liittyy tietomurtojen salaamiseen. 58 prosenttia tietoturva-ammattilaisista kertoi, että heitä oli pyydetty pitämään tietomurto luottamuksellisena, vaikka heidän mielestään siitä olisi pitänyt ilmoittaa .

Osuus on 38 prosenttia suurempi kuin Bitdefenderin vuoden 2023 tuloksissa . Paine näyttää kohdistuvan erityisesti tietoturvajohtajiin eli CISOihin ja tietohallintojohtajiin eli CIOihin, jotka raportoivat siitä todennäköisemmin kuin etulinjan työntekijät .

Maakohtaiset erot ovat suuria:

• Singapore: 75,7 prosenttia
• Yhdysvallat: 73,8 prosenttia
• Iso-Britannia: 58,1 prosenttia
• Italia: 52,8 prosenttia
• Saksa: 48,4 prosenttia
• Ranska: 35,4 prosenttia

Raportin mukaan vaikenemisen kulttuuri voi vaarantaa sääntelyn ja ilmoitusvelvollisuuksien noudattamisen, sidosryhmien luottamuksen sekä organisaation pitkän aikavälin kriisinkestävyyden .

Dataomistajuudesta ei ole omaa erillistä analyysiä

Saatavilla olevassa julkisessa raportissa ja Bitdefenderin blogikirjoituksessa ei ole erillistä, nimellä data sovereignty eli dataomistajuus tai datan suvereniteetti, otsikoitua havaintokokonaisuutta. Raportti kuitenkin vertailee tuloksia maittain, ja tietomurroista ilmoittamiseen liittyvät sääntelypaineet sivuavat rajat ylittävän datan hallintaa ja kansallisia ilmoitusvelvollisuuksia .

Alueelliset erot vaikenemispaineessa – Ranskan 35,4 prosentista Singaporen 75,7 prosenttiin – voivat liittyä erilaisiin sääntely-ympäristöihin ja odotuksiin, mutta raportti ei esitä tästä suoraa syy-seurauspäätelmää. Siksi dataomistajuudesta on perusteltua puhua raportin yhteydessä taustalla vaikuttavana teemana, ei erillisenä tutkimustuloksena.

Arjen tietoturvassa vaikeuksia riittää

Vastaajat saivat nimetä enintään kolme hyökkäyspinnan vahvistamisen haastetta. Yleisimmät olivat :

• turvallisuuden ja käytettävyyden tasapainottaminen: 37 prosenttia
• vanhojen järjestelmien yhdistäminen nykyaikaisiin ratkaisuihin: 35 prosenttia
• nopeasti muuttuva uhkaympäristö: 34 prosenttia
• kolmansien osapuolten ohjelmistojen toimitusketjuhyökkäykset: 32 prosenttia
• korjausten ja päivitysten asentaminen ajoissa: 30 prosenttia
• käyttäjille myönnetyt liian laajat oikeudet: 24 prosenttia
• vaikeus estää luotettujen työkalujen väärinkäyttö: 23 prosenttia

Raportissa korostuvat myös työkalujen liikakasvu ja ympäristöjen monimutkaistuminen. Käyttämättömien ylläpitotilien, toimettomien sovellusten ja ylimitoitettujen käyttöoikeuksien vähentämisestä on tulossa tietoturvan uusi etulinja .

Mitä raportista kannattaa päätellä?

Bitdefenderin vuoden 2025 arvio kuvaa alaa, jossa puolustuksen painopiste siirtyy näkyvien haittaohjelmien torjunnasta ympäristön hallintaan.

1. Huomaamattomat LOTL-hyökkäykset ovat keskeinen uhka. Hyökkääjät käyttävät varastettuja tunnuksia ja organisaation omia työkaluja, mikä vaikeuttaa perinteistä havaitsemista.
2. Hyökkäyspinta-alan pienentäminen on noussut tärkeimmäksi operatiiviseksi tavoitteeksi. Tätä pitää kriittisenä 68 prosenttia tietoturvajohtajista.
3. Tekoälyyn liittyvä huoli on erittäin suurta, mutta koettu uhka ei täysin vastaa havaittua yleisyyttä. Samalla 63 prosenttia organisaatioista on kohdannut tekoälyyn liittyneen hyökkäyksen.
4. Johdon ja käytännön tiimien välillä on huomattava näkemysero. Tämä voi johtaa väärin kohdennettuihin investointeihin.
5. Yli puolet vastaajista on joutunut paineen alle vaieta tietomurroista. Ilmiö on voimistunut selvästi vuoden 2023 jälkeen ja voi heikentää sekä luottamusta että sääntelyn noudattamista.

Raportti ei sisällä erillistä dataomistajuutta käsittelevää osiota. Sen sijaan kansalliset erot tietomurroista vaikenemisessa tuovat esiin, kuinka erilaiset sääntely- ja ilmoituskäytännöt voivat vaikuttaa organisaatioiden kyberturvallisuuteen.

Tekoäly herättää suurta huolta – todellisuus on monisyisempi

Raportin keskeinen havainto on kuilu tekoälyuhkien koetun ja havaitun yleisyyden välillä. 67 prosenttia vastaajista arvioi tekoälyä hyödyntävien hyökkäysten lisääntyneen, ja 58 prosenttia nimesi tekoälypohjaisen haittaohjelman suurimmaksi huolenaiheekseen . Raportti kuitenkin huomauttaa, että tekoälyllä tehostettujen hyökkäysten todellinen yleisyys on edelleen pienempi kuin moni pelkää .

Uhka ei silti ole teoreettinen: 63 prosenttia organisaatioista kertoo kohdanneensa tekoälyä hyödyntäneen hyökkäyksen viimeisen 12 kuukauden aikana . Hyökkääjät käyttävät generatiivisen tekoälyn työkaluja esimerkiksi vähemmän kokeneiden rikollisten apuna, mikä voi nopeuttaa ja lyhentää hyökkäyksen eri vaiheita .

Kun vastaajilta kysyttiin generatiivisen tekoälyn uhkavaikutuksista, 96 prosenttia piti sitä kyberturvallisuusuhkana. Yli kolmannes, 36 prosenttia, arvioi sen haitallisen käytön kiihtyvän .

Hyökkäyspinta-alan pienentäminen nousee tärkeimmäksi tavoitteeksi

Ensimmäistä kertaa hyökkäyspinta-alan pienentäminen on raportissa tietoturvatiimien tärkein operatiivinen prioriteetti. 68 prosenttia tietoturvajohtajista pitää tarpeettomien työkalujen ja sovellusten poistamista käytöstä kriittisenä .

Muutos kertoo siitä, ettei pelkkään uhkien havaitsemiseen perustuva suojaus enää riitä. Yhdessä yli 700 000 poikkeaman analyysissä havaittiin, että 84 prosentissa vakavista kyberhyökkäyksistä hyödynnettiin niin sanottuja living-off-the-land- eli LOTL-tekniikoita .

LOTL-hyökkäyksessä rikollinen käyttää ympäristössä jo valmiiksi olevia ja yleensä luotettuja työkaluja, kuten PowerShellia, Windows Management Instrumentationia eli WMI:tä tai PsExeciä. Hyökkääjä ei välttämättä tuo järjestelmään näkyvää haittaohjelmaa, vaan käyttää organisaation omia välineitä ja varastettuja tunnuksia. Siksi ilmiötä kuvataan osuvasti ajatuksella: hyökkääjä kirjautuu sisään sen sijaan, että murtautuisi sisään .

Hyökkäyspinta-alan pienentämistä painotettiin eniten Yhdysvalloissa, jossa osuus oli 75 prosenttia, ja Singaporessa, jossa se oli 71 prosenttia .

Johdon ja käytännön tiimien välillä on luottamuskuilu

Raportti nostaa esiin myös merkittävän hallinnollisen ja viestinnällisen ristiriidan organisaatioiden ylimmän johdon ja operatiivisten tiimien välillä.

• Luottamusero: 45 prosenttia C-tason johtajista sanoo olevansa erittäin luottavaisia organisaationsa kykyyn hallita kyberriskejä. Keskijohdossa vastaava osuus on vain 19 prosenttia .
• Eriävät painotukset: Johtajista 41 prosenttia pitää tekoälytyökalujen käyttöönottoa tärkeimpänä prioriteettina. Keskijohdossa 35 prosenttia nostaa tärkeimmäksi pilvipalveluiden turvallisuuden ja identiteetinhallinnan .

Tällainen näkemysero voi johtaa investointien kohdentumiseen väärin ja hidastaa käytännön turvallisuusongelmien ratkaisemista . Johto tarkastelee riskejä usein strategisella tasolla, kun taas operatiiviset tiimit joutuvat käsittelemään päivittäin vanhoja järjestelmiä, käyttöoikeuksia, hälytyksiä ja hyökkäysten seurauksia.

Tietomurroista vaikenemisesta on tullut vakava ongelma

Raportin huolestuttavin havainto liittyy tietomurtojen salaamiseen. 58 prosenttia tietoturva-ammattilaisista kertoi, että heitä oli pyydetty pitämään tietomurto luottamuksellisena, vaikka heidän mielestään siitä olisi pitänyt ilmoittaa .

Osuus on 38 prosenttia suurempi kuin Bitdefenderin vuoden 2023 tuloksissa . Paine näyttää kohdistuvan erityisesti tietoturvajohtajiin eli CISOihin ja tietohallintojohtajiin eli CIOihin, jotka raportoivat siitä todennäköisemmin kuin etulinjan työntekijät .

Maakohtaiset erot ovat suuria:

• Singapore: 75,7 prosenttia
• Yhdysvallat: 73,8 prosenttia
• Iso-Britannia: 58,1 prosenttia
• Italia: 52,8 prosenttia
• Saksa: 48,4 prosenttia
• Ranska: 35,4 prosenttia

Raportin mukaan vaikenemisen kulttuuri voi vaarantaa sääntelyn ja ilmoitusvelvollisuuksien noudattamisen, sidosryhmien luottamuksen sekä organisaation pitkän aikavälin kriisinkestävyyden .

Dataomistajuudesta ei ole omaa erillistä analyysiä

Saatavilla olevassa julkisessa raportissa ja Bitdefenderin blogikirjoituksessa ei ole erillistä, nimellä data sovereignty eli dataomistajuus tai datan suvereniteetti, otsikoitua havaintokokonaisuutta. Raportti kuitenkin vertailee tuloksia maittain, ja tietomurroista ilmoittamiseen liittyvät sääntelypaineet sivuavat rajat ylittävän datan hallintaa ja kansallisia ilmoitusvelvollisuuksia .

Alueelliset erot vaikenemispaineessa – Ranskan 35,4 prosentista Singaporen 75,7 prosenttiin – voivat liittyä erilaisiin sääntely-ympäristöihin ja odotuksiin, mutta raportti ei esitä tästä suoraa syy-seurauspäätelmää. Siksi dataomistajuudesta on perusteltua puhua raportin yhteydessä taustalla vaikuttavana teemana, ei erillisenä tutkimustuloksena.

Arjen tietoturvassa vaikeuksia riittää

Vastaajat saivat nimetä enintään kolme hyökkäyspinnan vahvistamisen haastetta. Yleisimmät olivat :

• turvallisuuden ja käytettävyyden tasapainottaminen: 37 prosenttia
• vanhojen järjestelmien yhdistäminen nykyaikaisiin ratkaisuihin: 35 prosenttia
• nopeasti muuttuva uhkaympäristö: 34 prosenttia
• kolmansien osapuolten ohjelmistojen toimitusketjuhyökkäykset: 32 prosenttia
• korjausten ja päivitysten asentaminen ajoissa: 30 prosenttia
• käyttäjille myönnetyt liian laajat oikeudet: 24 prosenttia
• vaikeus estää luotettujen työkalujen väärinkäyttö: 23 prosenttia

Raportissa korostuvat myös työkalujen liikakasvu ja ympäristöjen monimutkaistuminen. Käyttämättömien ylläpitotilien, toimettomien sovellusten ja ylimitoitettujen käyttöoikeuksien vähentämisestä on tulossa tietoturvan uusi etulinja .

Mitä raportista kannattaa päätellä?

Bitdefenderin vuoden 2025 arvio kuvaa alaa, jossa puolustuksen painopiste siirtyy näkyvien haittaohjelmien torjunnasta ympäristön hallintaan.

1. Huomaamattomat LOTL-hyökkäykset ovat keskeinen uhka. Hyökkääjät käyttävät varastettuja tunnuksia ja organisaation omia työkaluja, mikä vaikeuttaa perinteistä havaitsemista.
2. Hyökkäyspinta-alan pienentäminen on noussut tärkeimmäksi operatiiviseksi tavoitteeksi. Tätä pitää kriittisenä 68 prosenttia tietoturvajohtajista.
3. Tekoälyyn liittyvä huoli on erittäin suurta, mutta koettu uhka ei täysin vastaa havaittua yleisyyttä. Samalla 63 prosenttia organisaatioista on kohdannut tekoälyyn liittyneen hyökkäyksen.
4. Johdon ja käytännön tiimien välillä on huomattava näkemysero. Tämä voi johtaa väärin kohdennettuihin investointeihin.
5. Yli puolet vastaajista on joutunut paineen alle vaieta tietomurroista. Ilmiö on voimistunut selvästi vuoden 2023 jälkeen ja voi heikentää sekä luottamusta että sääntelyn noudattamista.

Raportti ei sisällä erillistä dataomistajuutta käsittelevää osiota. Sen sijaan kansalliset erot tietomurroista vaikenemisessa tuovat esiin, kuinka erilaiset sääntely- ja ilmoituskäytännöt voivat vaikuttaa organisaatioiden kyberturvallisuuteen.