Meta rakentaa tekoälypilveä – tavoitteena haastaa AWS, Azure ja Google Cloud

On kuitenkin tärkeää huomata, että hanke on vielä valmisteluvaiheessa ja strategia voi muuttua . Meta ei myöskään näytä tavoittelevan suoraa kopiota Amazon Web Servicesistä, Microsoft Azuresta tai Google Cloudista. Pikemminkin yhtiö rakentaisi rajatumman tekoälyinfrastruktuurin palvelun, joka muistuttaisi CoreWeaven tai SpaceX:n kaltaisten toimijoiden laskentapalveluja .

Mitä Meta on rakentamassa?

Suunnitelman ytimessä on ylimääräisen GPU-laskentakapasiteetin myyminen ulkopuolisille kehittäjille ja yrityksille. Asiakkaat voisivat käyttää Metan infrastruktuurissa ajettavia tekoälymalleja – mukaan lukien Muse Spark -malli – ja maksaa tarvitsemastaan laskentatehosta .

Meta harkitsee tiettävästi kahta päävaihtoehtoa. Se voisi myydä niin sanottua raakaa laskentakapasiteettia CoreWeaven tapaan tai tarjota suoran pääsyn isännöityihin tekoälymalleihin Amazon Bedrockin kaltaisella mallilla .

Hanke kuuluu sisäiseen Meta Compute -kokonaisuuteen, joka julkistettiin tammikuussa 2026 Metan tekoälyinfrastruktuurin rakentamista ja hallintaa varten .

Toimitusjohtaja Mark Zuckerberg vihjasi pilviliiketoiminnan mahdollisuudesta jo Metan yhtiökokouksessa 27. toukokuuta 2026. Hänen mukaansa pilvipalvelu olisi ”ehdottomasti pöydällä”, jos datakeskusten rakentaminen johtaisi ylimääräiseen kapasiteettiin .

Ketkä hanketta johtavat?

Meta Computen ja siihen liittyvän pilviliiketoiminnan kerrotaan olevan kolmen kokeneen johtajan vastuulla :

• Santosh Janardhan johtaa Metan globaalia infrastruktuuria. Hän on ollut yhtiössä vuodesta 2009 ja vastaa muun muassa teknisestä arkkitehtuurista, ohjelmistopinosta, piirihankkeista, kehittäjien tuottavuudesta sekä maailmanlaajuisesta datakeskus- ja verkkokokonaisuudesta .
• Daniel Gross toimii Metan Superintelligence Labs -tekoäly-yksikössä ja osallistuu yhtiön niin sanotun superälykkyysstrategian johtamiseen .
• Dina Powell McCormick on Metan presidentti ja varapuheenjohtaja. Hänet nimitettiin tammikuussa 2026 vastaamaan muun muassa yhteistyöstä hallitusten, valtioiden sijoitusrahastojen ja strategisten sijoittajien kanssa yhtiön globaalin datakeskusverkon ympärillä .

Zuckerberg ohjaa edelleen strategista kokonaisuutta, kun taas talousjohtaja Susan Li vastaa taloudellisista linjauksista .

Metan investoinnit ovat paisuneet ennätyslukemiin

Metan vuoden 2026 pääomamenojen ennustetta on korotettu kahdesti:

Korotuksen taustalla olivat komponenttien, erityisesti muistipiirien, kallistuminen sekä datakeskusten lisäkustannukset . Vertailun vuoksi Meta käytti pääomamenoihin vuonna 2025 noin 72,2 miljardia dollaria. Vuoden 2026 suunnitelma merkitsee siis lähes kaksinkertaista panostusta edellisvuoteen verrattuna .

Metan talousjohtaja Susan Li sanoi vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tulospuhelussa, että yhtiö oli ”jatkuvasti aliarvioinut laskentatarpeensa” .

Suorien investointien lisäksi Meta on tehnyt useita suuria, monivuotisia infrastruktuurisopimuksia. Syyskuun ja lokakuun 2025 aikana julkistettujen järjestelyjen yhteisarvo oli noin 75,5 miljardia dollaria :

• CoreWeave: 14,2 miljardia dollaria, vähintään kuuden vuoden sopimus
• Oracle: noin 20 miljardia dollaria, monivuotinen järjestely
• Scale AI: 14,3 miljardin dollarin sijoitus, jolla Meta hankki 49 prosentin osuuden
• Blue Owl/Hyperion: 27 miljardin dollarin yhteisyritys

Sopimukset kertovat, että Meta sekä rakentaa omaa kapasiteettiaan että hankkii joustavaa ulkopuolista kapasiteettia mallien käytön, hajautetun koulutuksen ja varajärjestelyjen tarpeisiin . Yhtiö on lisäksi sitoutunut käyttämään noin 600 miljardia dollaria Yhdysvaltojen datakeskuksiin vuoteen 2028 mennessä .

Haastaako Meta AWS:n, Azuren ja Google Cloudin?

Suora vertailu on tässä vaiheessa ennenaikaista, sillä Metan palvelua ei ole vielä lanseerattu eikä sen tarkkaa rakennetta ole päätetty. Suunta on silti melko selvä.

Lähempänä CoreWeavea kuin AWS:ää

Useat raportit kuvaavat Meta Computea ennen kaikkea erikoistuneeksi tekoälylaskennan vuokrauspalveluksi, eivät täyden palvelun pilvialustaksi. Se olisi siten lähempänä CoreWeavea tai SpaceX:n laskentatarjontaa kuin AWS:ää, jonka palveluvalikoimaan kuuluu laaja kattaus infrastruktuuri-, alusta- ja ohjelmistopalveluja .

Myöhäinen tulokas valmiille markkinalle

AWS:llä, Azurella ja Google Cloudilla on vuosikymmenten aikana rakentuneet yritysasiakkaiden ekosysteemit, maailmanlaajuiset palvelualueet, hallitut palvelut ja palvelutasosopimukset. Metalla ei vielä ole vastaavaa yleiskäyttöistä pilvitarjontaa. Sen vahvuus olisi pikemminkin tekoälylaskennan mittakaavassa .

Metan etu: oma suuri kysyntä

Meta käyttää jo yhtä maailman suurimmista tekoälyinfrastruktuureista Facebookin, Instagramin ja Llama-mallien tarpeisiin. Jos yhtiö rakentaa kapasiteettia enemmän kuin se itse tarvitsee, ylimääräistä tehoa voidaan tarjota ulkopuolisille ilman, että koko infrastruktuurin kustannuksia pitäisi kattaa vain erillisellä pilvimyynnillä .

Tämä on myös sijoittajille suunnitelman keskeinen lupaus. Pilviliiketoiminta voisi auttaa muuttamaan ennätyksellisen suuret datakeskusmenot tulonlähteeksi. Metan osakekurssin noin 10 prosentin nousu uutisen jälkeen kertoo, että markkinat pitivät tätä uskottavana mahdollisuutena parantaa investointien tuottoa .

Lopputulos

Meta ei tällä hetkellä näytä olevan rakentamassa uutta AWS:ää. Sen tavoitteena on pikemminkin luoda keskittynyt tekoälyinfrastruktuurin palvelu, joka myy laskentatehoa ja mahdollisesti malleja silloin, kun yhtiön oma datakeskuskapasiteetti sitä riittää.

Jos suunnitelma toteutuu, Meta kilpailisi AWS:n, Azuren ja Google Cloudin kanssa ennen kaikkea tekoälykuormista – ei koko yleiskäyttöisen pilvipalvelun markkinasta. Ratkaisevaa on, pystyykö yhtiö muuttamaan kymmenien tai jopa satojen miljardien dollarien infrastruktuuripanostukset kapasiteetiksi, josta myös ulkopuoliset asiakkaat ovat valmiita maksamaan .