YK:n raportti: Siviiliuhrien määrä kasvoi 40 prosenttia – energialaitoksia tuhottu systemaattisesti

Energiaverkkojen järjestelmällinen tuhoaminen

Venäjän asevoimat pommittivat systemaattisesti ja toistuvasti energialaitoksia eri puolilla Ukrainaa talvikaudella 2025–2026. Iskuissa käytettiin satoja aseita koordinoiduissa hyökkäyksissä. Ne vaurioittivat sähkön tuotanto-, siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, joka oli jo entisestään heikentynyt aiemmista iskuista [Report PDF, kohta 2]. Iskut pakottivat Ukrainan viranomaiset ottamaan käyttöön suunnitellut sähkökatkot koko maassa, ja siviileillä oli sähköä ajoittain vain pari tuntia päivässä [Report PDF, kohdat 3-4]. Myös kaukolämmitysjärjestelmiä pommitettiin, ja satojatuhansia ihmisiä oli viikkoja ilman lämmitystä tai lämmintä vettä pakkasella, joka laski -20 °C:seen – kylmin talvi sitten vuoden 2010 [Report PDF, kohdat 3-4]. Sähkökatkot häiritsivät vedenjakelua, terveydenhuoltoa ja koulunkäyntiä, ja saivat osan ihmisistä lähtemään kodeistaan.

Raportin mukaan Venäjän energiainfrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen laajuus, maantieteellinen kattavuus ja luonne viittaavat siihen, etteivät ne kohdistuneet tiettyihin sotilaallisiin kohteisiin, vaan niillä pyrittiin häiritsemään koko maan energiaverkkoa. Tämä on raportin mukaan todennäköisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista [Report PDF, kohdat 57-63]. Ukrainan asevoimat iskivät myös sähkö- ja lämmitysinfrastruktuuriin Venäjän Belgorodin alueella, mikä aiheutti alueellisia sähkökatkoja [Report PDF, kohta 6].

Sotavankien teloituksia ja kidutusta

Venäjän asevoimat teloittivat vähintään 16 vangittua ukrainalaista sotavankia marraskuun 2025 puolivälin ja tammikuun 2026 välillä [Report PDF, kohta 10]. Lisäksi lähes kaikki vapautetut ukrainalaiset sotavangit kertoivat joutuneensa kidutuksen tai muun huonon kohtelun kohteeksi vankeutensa aikana. Useat heistä kuitenkin totesivat olojen vähitellen parantuneen vuoden 2024 lopusta lähtien. Noin puolet haastatelluista venäläisistä sotavangeista kuvaili kidutusta tai huonoa kohtelua vankeutensa alkuvaiheessa Ukrainan puolella [Report PDF, kohta 10].

Laajemmat kokonaisluvut

Helmikuuhun 2026 mennessä YK:n ihmisoikeusvaltuutettu (OHCHR) oli vahvistanut yli 15 000 siviilin kuolleen ja yli 41 000:n loukkaantuneen Ukrainassa helmikuusta 2022 lähtien . Vuosi 2025 oli siviileille tappavin vuosi 2022 jälkeen: HRMMU kirjasi vähintään 2 514 siviilin kuolleen ja 12 142:n loukkaantuneen – 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Kasvua selittivät rintamataistelujen kiihtyminen ja pitkän kantaman aseiden laajempi käyttö . Helmikuun 2026 faktalehden mukaan päivittäinen siviiliuhrien määrä kasvoi merkittävästi: vuoden 2025 siviiliuhrien kokonaismäärä oli 31 prosenttia korkeampi kuin 2024 ja 70 prosenttia korkeampi kuin 2023 .

Oloja miehitetyillä alueilla

Venäjän miehittämillä alueilla viranomaiset jatkoivat sananvapauden rajoittamista, suojeltujen henkilöiden pakkovärväämistä Venäjän asevoimiin ja lasten pääsyn epäämistä ukrainalaiseen koulutukseen [Report PDF, kohta 11]. Raportin mukaan nämä ovat jatkuvia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeusnormien loukkauksia.

Meneillään oleva konflikti

Raportti kuvaa jatkuvaa siviiliuhrien kasvutrendiä vuodesta 2023 lähtien. Tarkastelujakso (joulukuu 2025 – toukokuu 2026) oli tappavin samalle ajanjaksolle sitten vuoden 2022 [Report PDF, kohta 64]. Venäjän laajamittainen pitkän kantaman aseiden käyttö ja lyhyen kantaman droonihyökkäysten lisääntyminen rintamalla tunnistettiin kahdeksi pääasialliseksi syyksi uhrien kasvuun. Droonihyökkäykset estivät myös evakuointeja ja perushyödykkeiden toimituksia rintamayhteisöissä, mukaan lukien miehitetyllä alueella [Report PDF, kohdat 8-9].

Raportin johtopäätös: Venäjän energiainfrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen laajuus, maantieteellinen kattavuus ja luonne viittaavat siihen, ettei niitä suunnattu tiettyihin sotilaallisiin kohteisiin, vaan niillä pyrittiin häiritsemään koko maan energiaverkkoa, mikä on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista [Report PDF, kohta 63].