Latvia ja Ukraina rakentavat yhteistä drone-tehdasta Venäjän rajalle

Tämä valmistuskumppanuus on huipentuma maiden väliselle kasvavalle puolustussuhteelle, joka rakentuu muodollisen "Drone-sopimuksen" puitteisiin.

"Drone-sopimuksen" puitteet

Laajempi viitekehys on muodollinen "Drone-sopimus" (Drone Deal), jonka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Latvian pääministeri Andris Kulbergs allekirjoittivat Pohjoismaisen ja Baltian kahdeksan (NB8) huippukokouksen yhteydessä Tallinnassa kesäkuun alussa 2026 . Sopimus kattaa:

• Yhteistuotannon pitkän kantaman iskudroneista, meridroneista, torjuntadroneista ja pommikoneista .
• Teknologiansiirron ukrainalaisten ja latvialaisten yritysten välillä .
• Kaksisuuntaisen toimituksen: Latvia toimittaa Ukrainalle latvialaisvalmisteisia drone-torjuntajärjestelmiä; Ukraina toimittaa Latvialle iskudroneja, maassa liikkuvia robotteja ja merivoimien miehittämättömiä järjestelmiä .
• Tietotaidon vaihdon: Ukrainan taistelukentällä hankittu drone-osaaminen muunnetaan järjestelmälliseksi yhteistyöksi Latvian puolustusteollisuuden kanssa .

Latvia on myös johtanut Kansainvälistä drone-koalitiota Ukrainalle (perustettu yhdessä Britannian kanssa), joka on kasvanut 17 jäsenmaahan ja sitoutunut toimittamaan noin 100 000 dronea, mukaan lukien lähes 5 000 paikallisesti tuotettua latvialaista dronea 15 miljoonan euron arvosta viimeisen vuoden aikana .

Uudet drone-torjuntajärjestelmät

Pääministeri Kulbergs ilmoitti, että uusien drone-torjuntajärjestelmien odotetaan tulevan käyttöön Latvian Valko-Venäjän ja Venäjän vastaisilla rajoilla heinä- ja elokuussa 2026. Järjestelmät on suunniteltu vastaamaan ilmauhkiin ilman, että joka kerta tarvitsee lähettää lentokoneita . Tämä on osa laajempaa investointia: Latvia osoittaa 200,54 miljoonaa euroa ilmapuolustukseen vuonna 2026 .

Liikkuvat torjuntaryhmät itärajalla

Vastauksena maalis- ja toukokuussa 2026 tapahtuneisiin drone-loukkauksiin Latvia lähetti liikkuvia drone-torjuntaryhmiä 400 kilometrin pituiselle itärajalleen muutamassa päivässä . Keskeisiä tietoja:

• Ryhmät koostuvat enintään neljästä sotilaasta, jotka on varustettu maastoajoneuvoilla ja torjuntadroneilla .
• Torjuntadroneja toimittaa kaksi kotimaista valmistajaa: Origin Robotics (BLAZE-autonominen torjuntadrone) ja Eraser .
• Käyttöönotto on mallinnettu nimenomaan ukrainalaisen taistelukentän käytännön mukaan, jossa käytetään liikkuvia drone-torjuntaryhmiä .
• Latvia on solminut monivuotisen puitesopimuksen Origin Roboticsin kanssa BLAZE-torjuntadroneiden jatkuvasta toimituksesta, ja sopimus on rakennettu siten, että myös muut Euroopan maat voivat liittyä samaan hankintaan .

Latvian nousu eurooppalaiseksi drone-keskukseksi

• Naton innovaatioalue: Naton uusi miehittämättömien järjestelmien innovaatioalue avattiin Latvian Sēlijan sotilasharjoitusalueella maaliskuussa 2026. Siellä järjestettiin ensimmäinen testauskampanja, jossa testattiin miehittämättömiä ilma-aluksia ja niiden torjuntateknologioita eri puolilta liittokuntaa .
• Drone-huippukokous: Latvia isännöi kansainvälistä Drone-huippukokousta Riiassa toukokuussa 2026 .
• Investoinnit: Maa investoi 50 miljoonaa euroa miehittämättömiin ilma-aluksiin vuonna 2026, kun summa vuonna 2025 oli 20 miljoonaa euroa . Latviasta on tullut myös ensimmäinen Nato-jäsenmaa, joka on ottanut käyttöön akustisen drone-tunnistuksen koko itärajallaan .
• Teollisuuden kasvu: Puolustusministeri Andris Sprūds on todennut, että Latvia on "tiellä kohti drone-supervaltaa", ja teollisuutta vauhdittavat drone-koalition hankinnat, EU-rahoitus (mukaan lukien 4,5 miljoonaa euroa Euroopan puolustusrahastosta Origin Roboticsille) ja kasvava kansainvälisten yritysten kiinnostus testata droneja Latviassa .