Latvia ja Ukraina rakentavat yhteistä drone-tehdasta Venäjän rajalle

Latvia, Nato-maa, jolla on 400 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, muuntautuu nopeasti Euroopan drone-keskukseksi. Yhteistyössä Ukrainan kanssa maa rakentaa yhteistä drone-tehdasta Venäjän rajan tuntumaan, ottaa käyttöön liikkuvia torjuntaryhmiä ja uusia drone-torjuntajärjestelmiä. Tämä artikkeli kertoo keskeisistä hankkeista ja niiden merkityksestä Euroopan puolustukselle.

Yhteinen dronevalmistustehdas

Latvian pääministeri Andris Kulbergs ilmoitti 29. kesäkuuta 2026, että Latvia ja Ukraina suunnittelevat yhteisen dronevalmistustehtaan rakentamista Latgalen alueelle, joka rajoittuu sekä Venäjään että Valko-Venäjään . Tehdas on osa laajempaa miehittämättömiä järjestelmiä koskevaa yhteistyösopimusta, joka allekirjoitettiin kesäkuun alussa 2026 . Kulbergs sanoi hallituksen tekevän kaikkensa, jotta tehdas sijoittuisi lähelle rajaa, ja perusteli päätöstä alueen taloudellisen toimeliaisuuden, investointien ja työpaikkojen tarpeella .

Tämä valmistuskumppanuus on huipentuma maiden väliselle kasvavalle puolustussuhteelle, joka rakentuu muodollisen "Drone-sopimuksen" puitteisiin.

"Drone-sopimuksen" puitteet

Laajempi viitekehys on muodollinen "Drone-sopimus" (Drone Deal), jonka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Latvian pääministeri Andris Kulbergs allekirjoittivat Pohjoismaisen ja Baltian kahdeksan (NB8) huippukokouksen yhteydessä Tallinnassa kesäkuun alussa 2026 . Sopimus kattaa:

• Yhteistuotannon pitkän kantaman iskudroneista, meridroneista, torjuntadroneista ja pommikoneista .
• Teknologiansiirron ukrainalaisten ja latvialaisten yritysten välillä .
• Kaksisuuntaisen toimituksen: Latvia toimittaa Ukrainalle latvialaisvalmisteisia drone-torjuntajärjestelmiä; Ukraina toimittaa Latvialle iskudroneja, maassa liikkuvia robotteja ja merivoimien miehittämättömiä järjestelmiä .
• Tietotaidon vaihdon: Ukrainan taistelukentällä hankittu drone-osaaminen muunnetaan järjestelmälliseksi yhteistyöksi Latvian puolustusteollisuuden kanssa .

Latvia on myös johtanut Kansainvälistä drone-koalitiota Ukrainalle (perustettu yhdessä Britannian kanssa), joka on kasvanut 17 jäsenmaahan ja sitoutunut toimittamaan noin 100 000 dronea, mukaan lukien lähes 5 000 paikallisesti tuotettua latvialaista dronea 15 miljoonan euron arvosta viimeisen vuoden aikana .

Uudet drone-torjuntajärjestelmät

Pääministeri Kulbergs ilmoitti, että uusien drone-torjuntajärjestelmien odotetaan tulevan käyttöön Latvian Valko-Venäjän ja Venäjän vastaisilla rajoilla heinä- ja elokuussa 2026. Järjestelmät on suunniteltu vastaamaan ilmauhkiin ilman, että joka kerta tarvitsee lähettää lentokoneita . Tämä on osa laajempaa investointia: Latvia osoittaa 200,54 miljoonaa euroa ilmapuolustukseen vuonna 2026 .

Liikkuvat torjuntaryhmät itärajalla

Vastauksena maalis- ja toukokuussa 2026 tapahtuneisiin drone-loukkauksiin Latvia lähetti liikkuvia drone-torjuntaryhmiä 400 kilometrin pituiselle itärajalleen muutamassa päivässä . Keskeisiä tietoja:

• Ryhmät koostuvat enintään neljästä sotilaasta, jotka on varustettu maastoajoneuvoilla ja torjuntadroneilla .
• Torjuntadroneja toimittaa kaksi kotimaista valmistajaa: Origin Robotics (BLAZE-autonominen torjuntadrone) ja Eraser .
• Käyttöönotto on mallinnettu nimenomaan ukrainalaisen taistelukentän käytännön mukaan, jossa käytetään liikkuvia drone-torjuntaryhmiä .
• Latvia on solminut monivuotisen puitesopimuksen Origin Roboticsin kanssa BLAZE-torjuntadroneiden jatkuvasta toimituksesta, ja sopimus on rakennettu siten, että myös muut Euroopan maat voivat liittyä samaan hankintaan .

Latvian nousu eurooppalaiseksi drone-keskukseksi

• Naton innovaatioalue: Naton uusi miehittämättömien järjestelmien innovaatioalue avattiin Latvian Sēlijan sotilasharjoitusalueella maaliskuussa 2026. Siellä järjestettiin ensimmäinen testauskampanja, jossa testattiin miehittämättömiä ilma-aluksia ja niiden torjuntateknologioita eri puolilta liittokuntaa .
• Drone-huippukokous: Latvia isännöi kansainvälistä Drone-huippukokousta Riiassa toukokuussa 2026 .
• Investoinnit: Maa investoi 50 miljoonaa euroa miehittämättömiin ilma-aluksiin vuonna 2026, kun summa vuonna 2025 oli 20 miljoonaa euroa . Latviasta on tullut myös ensimmäinen Nato-jäsenmaa, joka on ottanut käyttöön akustisen drone-tunnistuksen koko itärajallaan .
• Teollisuuden kasvu: Puolustusministeri Andris Sprūds on todennut, että Latvia on "tiellä kohti drone-supervaltaa", ja teollisuutta vauhdittavat drone-koalition hankinnat, EU-rahoitus (mukaan lukien 4,5 miljoonaa euroa Euroopan puolustusrahastosta Origin Roboticsille) ja kasvava kansainvälisten yritysten kiinnostus testata droneja Latviassa .