Slovakia ei lähde mukaan Naton valtavaan Ukraina-pakettiin – Fico kovana ennen Ankaran huippukokousta

Vastustus EU:n 90 miljardin euron lainalle – "sotalaina"

Fico vastusti aiemmin EU:n 90 miljardin euron Ukrainan tukilainapakettia, josta EU-johtajat sopivat joulukuussa 2025 ja jonka Euroopan parlamentti hyväksyi lopullisesti helmikuussa 2026 . Paketti jakautuu 60 miljardiin euroon puolustukseen ja 30 miljardiin makrotaloudelliseen tukeen . Fico kutsui tätä "sotalainaksi" ja väitti sen vain "pidentävän kärsimystä ja tappamista" . Hän totesi joulukuussa 2025 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle António Costalle lähettämässään kirjeessä, ettei tue mitään ratkaisua, joka rahoittaisi Ukrainan sotilasmenoja . Slovakia oli yksi kahdesta EU:n jäsenvaltiosta (Unkarin ohella), jotka eivät kannattaneet 90 miljardin lainaa .

Vastustus Ukrainan Nato-jäsenyyttä kohtaan

Fico on vastustanut pitkään Ukrainan liittymistä Natoon. Lokakuussa 2024 hän julisti estävänsä "Ukrainaa liittymästä Natoon niin kauan kuin hän on johdossa" ja sanoi ohjeistavansa Slovakian delegaation käyttämään veto-oikeutta mahdolliseen nopeutettuun jäsenyyskutsuun . Tämä kanta on osa hänen laajempaa ulkopoliittista linjaansa, joka on muuttunut sen jälkeen, kun hän palasi valtaan vuonna 2023 .

Vastustus EU:n Venäjä-pakotteita kohtaan

Fico on suhtautunut johdonmukaisesti epäillen EU:n Venäjä-pakotteisiin väittäen niiden vahingoittavan EU:n talouksia enemmän kuin Venäjää. Vaikka kyse ei ole täydellisestä veto-oikeudesta, hänen hallituksensa on viivästyttänyt tai ehdollistanut pakotteiden uusimista, erityisesti energiaan liittyvien toimien osalta, hyödyntäen Slovakian riippuvuutta venäläisestä öljystä ja kaasusta .

Vaatimus EU-korvauksista aiemmin toimitetuista varusteista

Kesäkuussa 2026 Fico ilmoitti hakevansa muodollisesti korvauksia Euroopan unionilta sotilasvarusteista, jotka Slovakia oli aiemmin lahjoittanut Ukrainalle . Hän sanoi aikovansa nostaa asian esiin Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa väittäen, että EU:n pitäisi "maksaa meille takaisin" aseista, jotka siirrettiin aiempien hallitsten aikana . Korvausten piti alun perin tulla Euroopan rauhanrahastosta (EPF) . Sen jälkeen kun Ficon hallitus tuli valtaan vuonna 2023, Slovakia on lopettanut kaiken valtiollisen sotilaallisen avun Ukrainalle .

Laajempi konteksti – Slovakian asema Natossa

Fico on sanonut, ettei "voi estää muita maita vahvistamasta puolustustaan", mutta varoittanut "sodan eskaloitumisen riskistä", joka liittyy Ukrainan jatkuvaan aseistamiseen . Hänen hallituksensa on siirtynyt kohti "neljän maailmankulman politiikkaa", jolle on ominaista äänekäs skeptisyys länsimaista sotilasapua kohtaan ja pyrkimys "normalisoida" suhteita Moskovaan . Fico oli ainoa EU-johtaja, joka osallistui Moskovan voitonpäivän juhlallisuuksiin .

Ankaran huippukokouksessa Nato-liittolaisten odotetaan viestivän yhtenäisyyttä puolustusmenojen tavoitteiden nostamisessa (jotkut ajavat 3,5 prosenttia BKT:stä), teollisen tuotantokyvyn kasvattamisessa ja pitkäaikaisen tuen ylläpitämisessä Ukrainalle. Ficon johtama Slovakia on yksi näkyvimmistä sisäisistä vastarannan kiiskeistä Ukrainan politiikassa Unkarin rinnalla, mikä vaikeuttaa liittokunnan tavoitetta yksimielisestä päätöksenteosta 70 miljardin euron sitoumuksesta ja laajemmasta strategisesta viestinnästä.