IBM:n osake nousi yli 5 prosenttia – NanoStack-läpimurto ei silti tuo pikavoittoja

Kaksi päivää myöhemmin IBM kertoi NanoStack-nimisestä siruarkkitehtuurista, jonka yhtiö kuvailee maailman ensimmäiseksi alle yhden nanometrin siruteknologiaksi . Uutinen vahvisti markkinoiden myönteistä virettä, vaikka osake kävi ilmoituksen jälkeen ensin noin 5–6 prosenttia korkeammalla ennakkokaupankäynnissä ja luovutti sitten valtaosan noususta kaupankäynnin alettua .

Mikä NanoStackissa on uutta?

NanoStack toimii 0,7 nanometrin eli 7 ångströmin solmukohdassa. Ångström on nanometriäkin pienempi pituusyksikkö: yksi ångström on 0,1 nanometriä. IBM:n mukaan kyseessä on pienin julkisesti esitelty transistorisolmukohta .

Teknologian keskeinen idea on transistorien kolmiulotteinen pinoaminen. Siruja on yli kuuden vuosikymmenen ajan pyritty skaalaamaan pääasiassa X- ja Y-suunnissa eli samalla tasolla. NanoStack lisää mukaan Z-akselin: nanosheet-transistorit pinotaan pystysuunnassa kiekkojen liittämiseen perustuvalla wafer bonding -menetelmällä .

Tämän pitäisi mahdollistaa:

• lähes kaksinkertainen transistoritiheys verrattuna IBM:n vuonna 2021 esittelemään 2 nanometrin teknologiaan ;
• lähes 100 miljardin transistorin sijoittaminen kynnen kokoiselle piisirulle ;
• toimiva CMOS-logiikan prototyyppi IBM:n Albanyn tutkimuslaitoksessa ;
• eteneminen kohti vielä pienempiä, jopa 0,1 nanometrin rakenteita .

CMOS eli complementary metal-oxide-semiconductor on yleinen logiikkapiirien valmistusteknologia, jota käytetään esimerkiksi suorittimissa ja muissa digitaalisissa piireissä.

Mitä hyötyä teknologiasta luvataan?

IBM:n mukaan NanoStackin suurempi transistoritiheys voisi kasvattaa laskentatehoa merkittävästi pinta-alaa kohden. Tämä on erityisen kiinnostavaa tekoälyn kannalta, sillä tekoälymallien koulutus ja käyttö vaativat valtavasti laskentakapasiteettia datakeskuksissa .

Käytännössä pienemmälle piialalle voitaisiin sijoittaa enemmän laskentaa. Se voisi pitkällä aikavälillä vaikuttaa tekoälypalvelinten suorituskykyyn, energiankulutukseen ja datakeskusten talouteen. IBM arvioi lisäksi, että arkkitehtuuri voisi tarjota puolijohteiden skaalaamiselle ainakin uuden vuosikymmenen mittaisen kehityspolun ennen perustavanlaatuisten atomitason rajojen saavuttamista .

Nämä ovat kuitenkin teknologian potentiaalisia hyötyjä, eivät vielä markkinoilla mitattuja tuotetuloksia. Prototyypin transistoritiheys ei yksin kerro, millainen lopullisen tuotteen suorituskyky, energiankulutus, hinta tai valmistettavuus olisi.

Analyytikot nostivat IBM:n tavoitehintoja

NanoStack-julkistusta ympäröi jo valmiiksi myönteinen analyytikkouutisointi:

Kesäkuun 26. päivän tilanteessa 16 analyytikon muodostama konsensus oli Buy. Heistä 31 prosenttia suositteli vahvaa ostoa, 38 prosenttia ostoa ja 31 prosenttia osakkeen pitämistä .

Analyytikot pitivät NanoStackia myönteisenä pitkän aikavälin signaalina IBM:n asemalle tekoälylaskennassa ja siruteknologian lisensointiliiketoiminnassa. Samalla he huomauttivat, että yhtiön lähiajan tuloskasvun kannalta tärkein moottori on edelleen ohjelmistoliiketoiminta, jonka kasvuodotukset olivat JPMorganin suositusnoston keskiössä .

Miksi NanoStack ei ole vielä uusi IBM-siru kauppojen hyllyillä?

Valmistuskumppania ei ole ilmoitettu

IBM ei julkistanut NanoStackiin perustuvaa kaupallista suoritinta eikä sirujen valmistukseen osallistuvaa valimokumppania. IBM:n nykyinen puolijohdemalli perustuu prosessi- ja arkkitehtuuriteknologian lisensointiin kumppaneille, ei suurten sirumäärien omaan valmistukseen ja myyntiin .

Ilman lisenssinhaltijaa ja valmistuskumppania teknologialla ei vielä ole konkreettista tuotantopolkua.

Tuotantoon voi kulua noin viisi vuotta

IBM:n mukaan NanoStackin kaupallinen käyttöönotto suuressa mittakaavassa voisi olla aikaisintaan noin viiden vuoden päässä . Erään raportin mukaan tuotannon käynnistymisen jälkeenkin teknologian laajamittainen yleistyminen voisi viedä vielä toiset viisi vuotta .

Prototyyppi on tutkimustulos, ei valmis valmistusprosessi

NanoStack esiteltiin IBM:n Albanyn tutkimustehtaalla toimivana CMOS-logiikan prototyyppinä. Se on merkittävä tutkimusvirstanpylväs, mutta ei vielä tuotannossa hyväksytty ja optimoitu prosessi .

Ennen massatuotantoa ratkaistavina ovat muun muassa valmistussaanto, lämmönhallinta ja High-NA EUV -litografian eli erittäin tarkkaan ultraviolettivalotukseen perustuvan valmistustekniikan yhteensopivuus . Julkisuuteen ei ole tuotu kattavia tietoja esimerkiksi tuotantosaannosta tai kustannuksista .

IBM:n historiassa tutkimuksesta tuotteeksi on pitkä matka

IBM:n puolijohdetutkimuksessa on aiemminkin nähty suuria arkkitehtuurijulkistuksia, joita on seurannut pitkä kaupallistamisvaihe. Teknologiaa on tämän jälkeen lisensoitu valmistuskumppaneille sen sijaan, että IBM olisi myynyt siruja omalla tuotemerkillään .

IBM esitteli 2 nanometrin siruteknologiansa vuonna 2021, ja ensimmäisiä tuotteita tästä kehityslinjasta odotetaan vasta nyt Japanin Rapidus-kumppanuuden kautta . Vertailu havainnollistaa, miksi NanoStackin tutkimusläpimurto ei automaattisesti tarkoita nopeaa liikevaihdon kasvua.

Mitä IBM:n osakenoususta pitäisi päätellä?

NanoStack on uskottava ja huomattava tutkimussaavutus, joka vahvistaa IBM:n asemaa puolijohteiden tutkimus- ja kehitystyössä. Se antaa yhtiölle myös mahdollisen pitkän aikavälin aseman tekoälylaskennan ja siruteknologian lisensoinnin kehityksessä .

Osakkeen lyhyen aikavälin nousua ei kuitenkaan kannata tulkita niin, että NanoStack alkaisi tuottaa IBM:lle merkittävästi rahaa lähikuukausina. Markkinareaktion taustalla olivat todennäköisesti ennen kaikkea JPMorganin suositusnosto, odotukset ohjelmistoliiketoiminnan piristymisestä ja uuden teknologian herättämä sijoittajasentimentti .

Sijoittajan näkökulmasta NanoStack on ennen kaikkea pitkän aikavälin lupaus – ei lähiajan tulosjulkistukseen verrattava katalyytti.