Zelenskyin uhkavaatimus Lukashenkolle: Miten Ukraina pakotti Valko-Venäjän sulkemaan Venäjän droonien toistinasemat kolmessa päivässä

19. kesäkuuta 2026 Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti Valko-Venäjän johtajalle Aleksandr Lukashenkolle suoran uhkavaatimuksen: poista Venäjän droonien toistinasemat Valko-Venäjän alueelta viikossa, tai Ukraina tekee sen väkisin. Kolmessa päivässä laitteet sammuivat – Kiovan hiljainen voitto, joka paljasti Lukashenkon tasapainoilun rajat .

Ilmoitus: Ukraina syyttää Valko-Venäjää Venäjän drooni-iskujen avustamisesta

Yhteisessä lehdistötilaisuudessa Kiovassa Hondurasin presidentin Nasry Asfuran kanssa 19. kesäkuuta Zelenskyi syytti julkisesti Valko-Venäjän isännöivän Venäjän signaalitoistinasemia, joita käytettiin Shahed-itsemurhadroonien ohjaamiseen Ukrainan kaupunkeihin . Hän sanoi laitteiden olevan asennettu "Lukashenkon torneihin" kahdella Ukrainan rajaseudulla ja että Minsk ei voi enää väittää olevansa tietämätön Venäjän sotilaallisesta toiminnasta alueellaan .

"Kun herra Lukashenko sanoo, ettei halua tulla vedetyksi tähän sotaan, anna hänen poistaa tämä laitteisto, anna hänen sammuttaa se," Zelenskyi sanoi .

Uhkavaatimus: Viikko, neljä asemaa ja suora uhkaus

Zelenskyi antoi Lukashenkolle viikon ajan poistaa toistinasemat . Hänen sanansa olivat täsmälliset: "Jos hän ei tee sitä, me teemme sen" – suora uhkaus Ukrainan sotilaallisesta toiminnasta Valko-Venäjän alueella, jos Minsk ei toimi . Ukraina tunnisti neljä toistinasemaa Valko-Venäjällä, jotka piti ottaa pois käytöstä .

Aikajana ja lopputulos: Nopea ratkaisu

Päivämäärä	Tapahtuma
19. kesäkuuta 2026	Zelenskyi esittää viikon uhkavaatimuksen Kiovan lehdistötilaisuudessa
20.–21. kesäkuuta	Zelenskyi toistaa vaatimuksen illan puheessaan ja nimeää neljä asemaa
22. kesäkuuta	Toistinasemat sammuivat Zelenskyin saamien tietojen mukaan, jotka tulivat komentaja Syrskyltä ja Ukrainan tiedustelulta
24. kesäkuuta	Zelenskyi vahvistaa julkisesti, että laitteet lakkasivat toimimasta – kolme päivää uhkavaatimuksen jälkeen, etuajassa viikon määräajasta

Lopputuloksena toistinasemat sammuivat 22. kesäkuuta ilman, että Ukraina toteutti uhkaamiaan iskuja. Ei ole selvää, poistettiinko laitteet vai vain sammutettiinko ne . Zelenskyi kirjoitti myöhemmin X-palvelussa: "Teimme kaikkemme, jotta kolmea tai neljää niistä ei enää ole" .

Venäjän reaktio: Syytöksiä ja sotilasliiton varoituksia

• Kreml (22. kesäkuuta) syytti Ukrainaa "läheisen Venäjän liittolaisen suvereniteetin uhkaamisesta" ja sanoi olevansa valmis "takaamaan Valko-Venäjän turvallisuuden" . Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kutsui uhkavaatimusta yritykseksi "lietsoa sodan jatkumista ja kiristää jännitteitä" ja sanoi, että Putin ja Lukashenko suunnittelivat tapaavansa keskustellakseen asiasta .
• CSTO (Kollektiivinen turvallisuusjärjestö, Moskovan sotilasliitto) antoi 24. kesäkuuta lausunnon, jossa varoitettiin "rajatilanteen kiristymisestä" sen jälkeen, kun Kiova uhkasi iskeä Valko-Venäjälle .

EU:n reaktio: Täysi tuki Ukrainan oikeudelle itsepuolustukseen

Euroopan komissio ilmaisi selkeän tukensa Ukrainan kannalle. Tiedottaja Anitta Hipper sanoi: "Valko-Venäjä auttaa Venäjää käymään hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Siksi ukrainalaisilla on oikeus itsepuolustukseen" . EU ei tuominnut itse uhkavaatimusta ja kehysti sen Ukrainan oikeudeksi puolustautua; Hipper toisti, että "Valko-Venäjä jatkaa Venäjän hyökkäyssodan mahdollistajana" .

Mitä tämä tapaus paljastaa Lukashenkon geopoliittisesta asemasta

Tämä tapaus osoittaa karulla tavalla Lukashenkon mahdottoman tasapainoilun Moskovan ja Kiovan välillä:

• Muodollinen neutraalius paljastui. Lukashenko on toistuvasti väittänyt, ettei Valko-Venäjä halua osallistua sotaan, mutta toistinasemat osoittivat, että Venäjän sotilasinfrastruktuuri toimii Valko-Venäjän maaperällä hänen hiljaisella hyväksynnällään .
• Moskovan paine kiristyy. Wall Street Journalin Meduzan siteeraaman raportin mukaan Venäjä on lisännyt taloudellista ja poliittista painetta Valko-Venäjälle vuonna 2026 saadakseen sen syvemmälle sotaan, jättäen Lukashenkolle yhä vähemmän liikkumavaraa .
• Kiova pitää häntä osallisena. Zelenskyin uhkavaatimus – ja hänen helmikuussa 2026 asettamansa pakotepaketti Lukashenkolle henkilökohtaisesti – osoittaa, että Ukraina ei enää hyväksy Lukashenkon "emme tienneet" -selityksiä ja pitää häntä suoraan vastuussa .
• Hän perääntyi ensin. Toistinasemien hiljainen poistaminen tai sammuttaminen 22. kesäkuuta ennen määräajan umpeutumista viittaa siihen, että Lukashenko valitsi de-eskalaation Ukrainan kanssa täyden Moskovan sodan tarpeiden noudattamisen sijaan – ainakin toistaiseksi . Valko-Venäjän valtionmedia alkoi välittömästi uhkavaatimuksen jälkeen "rauhaarakastavaa" viestintää, mikä osoittaa kotimaista tiedotuskampanjaa seurausten hallitsemiseksi .
• Perusongelma. Kiovan uhkavaatimusten ja Moskovan taloudellisen kiristyksen välissä Lukashenko ei voi täysin liittyä Venäjän sotaan (riskeeraamalla hallintonsa selviytymistä ja Ukrainan suoraa vastausta) eikä täysin kieltäytyä Moskovasta (riskeeraamalla Venäjän taloudellista pakottamista tai poliittista epävakautta). Tämä tapaus osoittaa hänen valitsevan keskitiellä – antautuvan hiljaa Kiovalle samalla kun julkisesti ylläpitää liittoa Moskovan kanssa .