Putin syyttää Natoa sodan valmistelusta ja rinnastaa lännen natsi-Saksaan – ”Barbarossa 2.0”

Vain päivää aiemmin Venäjän ulkoministeriön varaministeri Aleksandr Gruško oli antanut samansuuntaisen lausunnon, jossa hän sanoi: ”Naton ja EU:n jatkuva militarisoituminen alkaa muistuttaa natsi-Saksan suunnitelmia Neuvostoliiton vuoden 1941 hyökkäykseen” ja varoitti lännen valmistautuvan täysimittaiseen sotaan vuoteen 2030 mennessä .

EU:n puolustuskomissaarin vastaus

EU:n puolustus- ja avaruuskomissaari Andrius Kubilius on johdonmukaisesti tyrmännyt Putinin väitteet jyrkästi ja todennut seuraavaa:

• ”Vain vahvat puolustuskyvyt voivat estää Putinin suunnitelmat hyökätä meitä vastaan”, hän sanoi samalla ajanjaksolla ja lisäsi Euroopan todella heränneen ja valmistautuvan turvaamaan mantereen ilman Yhdysvaltojen tukea .
• Hän on vaatinut ”sotilasmenojen räjähdysmäistä kasvua” ja esittänyt tiekartan, joka edellyttää 6,8 biljoonan euron puolustusinvestointeja vuoteen 2035 mennessä .
• Washingtonissa heinäkuussa 2025 Kubilius viittasi tiedustelutietoihin, joiden mukaan Venäjä valmistautuu ”testaamaan Nato-sopimuksen 5. artiklaa” kolmen tai viiden vuoden kuluessa. Hän huomautti, että Venäjän kolmen kuukauden ammustuotanto vastaa Naton koko vuoden tuotantoa .
• Hän kuvaili Putinia ”selväksi ja välittömäksi vaaraksi” ja sanoi, ettei Eurooppa voi enää olettaa rauhaa tai luottaa Yhdysvaltojen sotilaalliseen tukeen .
• Kubilius on myös viitannut Saksan tiedustelupalvelujen arvioihin, joiden mukaan Kremlissä on keskusteltu mahdollisista suunnitelmista iskeä Nato-maihin .

Tiedusteluarvio Venäjän mahdollisesta iskusta Natoon

Useat läntiset tiedustelulähteet ovat päätyneet samansuuntaiseen aikatauluun:

• Naton pääsihteeri Mark Rutte arvioi Venäjän voivan harkita hyökkäystä liittokuntaan viiden vuoden kuluessa .
• Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja useat eurooppalaiset tiedustelupalvelut ovat varoittaneet samassa hengessä .
• Kubilius on julkisesti siteerannut tiedustelutietoja, joiden mukaan Venäjä saattaa koetella Nato-sopimuksen 5. artiklaa 3–5 vuoden kuluessa .
• Putin on itse tyrmännyt tällaiset raportit ”hölynpölyksi”, mutta länsimaissa niitä ei jätetä huomiotta .

Venäjän talouden tila

Venäjän sodan ylläpitämä talous on yhä selkeämmin paineissa, vaikka se jatkaakin sotakoneiston rahoittamista:

• Liittovaltion budjetin sotilasmenot olivat noin 16 biljoonaa ruplaa vuonna 2025 (7,5 prosenttia BKT:stä), minkä jälkeen ne on tarkoitus leikata suunniteltuun 14,9 biljoonaan ruplaan (6,3 prosenttia BKT:stä) vuonna 2026 hallituksen yrittäessä palauttaa budjettitasapainoa .
• Sotilasmenojen reaalikasvu hidastui jyrkästi 38 prosentista vuonna 2024 vain 6,1 prosenttiin vuonna 2025 .
• Inflaatio nousi huipussaan 10,3 prosenttiin maaliskuussa 2025 ja laski noin 8 prosenttiin syyskuuhun 2025 mennessä, mikä on yhä kaksinkertainen keskuspankin 4 prosentin tavoitteeseen verrattuna .
• Talous on lipumassa taantumaan tai stagflaatioon, jossa korkea inflaatio yhdistyy talouskasvun jyrkkään hidastumiseen .
• Maaliskuussa 2026 hallitus lisäsi budjettimenoja 44 prosenttia vuodentakaisesta (4,7 biljoonaan ruplaan) odotettujen öljy- ja kaasutulojen turvin, mikä osoittaa jatkuvan finanssipaineen .
• Kaikesta huolimatta Putin ilmoitti kesäkuussa 2025 Venäjän aikeesta vähentää sotilasmenoja vuodesta 2026 alkaen – päinvastoin kuin Naton pyrkimys kasvattaa puolustusbudjetteja .

Ydinaseiden modernisointi ja diplomaattiset kanavat

Saaduissa lähteissä ei ollut eritelty tarkkoja väitteitä Venäjän ydinasemodernisaatiosta kesäkuun 2025–2026 aikana. Tämä on tiedon aukko, joka vaatisi erillistä tarkistusta.

Samoin lähteistä ei suoraan ilmennyt Yhdysvaltojen ja Venävävälisten diplomaatti- tai asevalvontakanavien tila tarkastelujaksolla. Laajempi konteksti – Putin syyttää Naton valmistautumista sotaan, länsimaat varoittavat mahdollisesta 5. artiklan koettelusta ja aktiivinen sota Ukrainassa – viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että strateginen vuoropuhelu on erittäin heikkoa tai käytännössä jäässä, eikä lähteissä raportoida merkittävistä asevalvontasopimuksista .