Voiko Zelenskyin viikon uhkavaatimus laukaista Venäjän ja Valko-Venäjän ydinaseisiin nojaavan puolustuslupauksen?

Kesäkuussa 2026 puhjennut kriisi on nostanut Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän välisen vastakkainasettelun uudelle tasolle. Kiistan ytimessä ovat Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin viikon määräaika, Moskovan lupaus käyttää Venäjän ja Valko-Venäjän liittosopimuksen "kaikkia mekanismeja" sekä varoitukset siitä, että Minsk saattaa valmistautua osallistumaan sotaan aiempaa suoremmin.

Mikä laukaisi kriisin?

Zelenskyi vaati 19. kesäkuuta Valko-Venäjän johtajaa Aljaksandr Lukašenkaa poistamaan ainakin kahdella Ukrainan-vastaisen rajan läheisyydessä sijaitsevalla alueella olevat venäläiset viestien välitysasemat . Ukrainan mukaan laitteita käytetään venäläisten Shahed-iskulennokkien ohjaamiseen ja niiden lentojen korjaamiseen .

Zelenskyi sanoi, että jos Lukašenka ei toimi, "toimimme itse", mutta ei täsmentänyt, millaisia toimia Ukraina harkitsee . Hän perusteli vaatimusta sillä, että jos Valko-Venäjä ei halua olla mukana sodassa, sen pitäisi poistaa Venäjän lennokkien käyttämät välitysasemat . Viikon määräaika päättyisi näin ollen arviolta 26. kesäkuuta 2026 .

Kyse ei siis ole vain diplomaattisesta kiistasta. Ukraina pitää Valko-Venäjän alueella olevaa viestintäinfrastruktuuria osana Venäjän hyökkäysten teknistä ketjua, kun taas Minsk ja Moskova ovat tulkinneet ukrainalaisvaroitukset uhkaksi Valko-Venäjän alueelle ja suvereniteetille.

Lavrov: Moskova on valmis käyttämään sopimuksen kaikkia keinoja

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vastasi uhkavaatimukseen 23. kesäkuuta. Hän sanoi, että Venäjä on valmis käyttämään "kaikkia liittosopimuksessa määrättyjä mekanismeja" Valko-Venäjän ja Venäjän muodostaman liittovaltion turvallisuuden takaamiseksi .

Lavrov syytti Kiovaa siitä, että se uhkaa Valko-Venäjää mahdollisilla iskuilla rajan läheisyydessä sijaitsevaa sotilaskalustoa vastaan. Hänen mukaansa Moskova ryhtyisi kaikkiin tarvittaviin toimiin Venäjän ja Valko-Venäjän turvallisuussopimuksen nojalla .

Venäjän ja Valko-Venäjän niin sanottu liittovaltio, Union State, on maiden ylikansallinen yhteistyörakenne, jonka tavoitteena on syventää niiden talous- ja puolustusyhteistyötä. Tässä tapauksessa Lavrov viittasi erityisesti liittovaltion turvallisuustakuusopimukseen, joka allekirjoitettiin Minskissä 6. joulukuuta 2024 ja ratifioitiin molemmissa maissa vuonna 2025 .

Miksi ydinaseet liittyvät sopimukseen?

Sopimus ei rajoitu tavanomaiseen keskinäiseen puolustuslupaukseen. Sen ydinaseisiin liittyvä ulottuvuus tekee nykyisestä tilanteesta erityisen vaarallisen.

1. Venäjän ydinasesateenvarjo ulottuu Valko-Venäjälle

Sopimusta kuvattiin ratifioinnin yhteydessä järjestelyksi, joka laajentaa Venäjän ydinasesuojaa Valko-Venäjälle ja syventää maiden sotilaallista yhdentymistä . Sopimuksen mukaan Venäjän ydinaseita voidaan käyttää vastauksena Venäjään tai Valko-Venäjään kohdistuvaan ydinaseiden tai muiden joukkotuhoaseiden käyttöön. Lisäksi mahdollinen käyttö kattaa tavanomaisin asein tehdyn aggression, jos se aiheuttaa toiselle osapuolelle kriittisen uhan sen suvereniteetille tai alueelliselle koskemattomuudelle .

Tämä ei tarkoita, että yksittäinen ukrainalainen isku automaattisesti johtaisi ydinaseiden käyttöön. Se kuitenkin antaa Moskovalle sopimuspohjaisen perustelun kuvata Valko-Venäjään kohdistuva hyökkäys Venäjän omaksi turvallisuuskysymykseksi.

2. Valko-Venäjä on kytketty Venäjän ydinpelotteen rakenteisiin

Taktisia ydinaseita on jo sijoitettu Valko-Venäjän alueelle. Venäjän ulkoministeriö sanoi Lavrovin 13.–15. kesäkuuta tekemän Minskin-vierailun yhteydessä, että aseet "suojaavat luotettavasti liittovaltion ja Kollektiivisen turvallisuusjärjestön (CSTO) läntisiä rajoja" ja toimivat vastapainona Ukrainalle ja lähialueen Nato-joukoille .

Lisäksi Oreshnik-ohjusjärjestelmä asetettiin Valko-Venäjällä valmiustilaan jo joulukuussa 2025 saman sopimuskehyksen alla .

Mitä Kreml ja Peskov ovat sanoneet?

Kreml ilmoitti 22. kesäkuuta, että presidentti Vladimir Putin ja Lukašenka aikovat tavata lähiaikoina keskustellakseen Zelenskyin uhkavaatimuksesta . Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov tuomitsi uhkavaatimuksen ja syytti Zelenskyiä sekä Ukrainaa Valko-Venäjän suvereniteetin uhkaamisesta .

Peskovin mukaan kyseessä on "naapurimaan suvereniteettiin kohdistuva suora uhka" ja "erittäin vaarallinen lausunto" .

Retoriikka asettaa mahdollisen Ukrainan iskun kehykseen, jossa Moskova voisi väittää puolustavansa liittolaistaan sopimuksen perusteella. Se ei vielä kerro, millaisen vastauksen Venäjä tosiasiassa valitsisi, mutta nostaa sotilaallisen vastakkainasettelun kynnystä.

Lukašenka on pysynyt vaiti

Viimeisimpien 23. kesäkuuta julkaistujen tietojen perusteella Lukašenka ei ole antanut Zelenskyin uhkavaatimukseen suoraa julkista vastausta. Minsk on kuitenkin hylännyt ukrainalaisvaatimukset välitysasemien purkamisesta ja viestinyt olevansa valmis pitämään kiinni kannastaan .

Belarus Security Brief arvioi 22. kesäkuuta, että Valko-Venäjä joutuu samanaikaisesti "akuutin diplomaattisen ja sotilaallisen paineen" kohteeksi sekä Ukrainasta että Venäjältä .

Lukašenkan asema on ollut jo pitkään kaksijakoinen. Hän allekirjoitti liittovaltion turvallisuussopimuksen laiksi 4. maaliskuuta 2025, mikä sitoi Valko-Venäjän keskinäisiin puolustusvelvoitteisiin . Samalla hän on aiemmin pyrkinyt pitämään maan muodollisesti Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen ulkopuolella, vaikka salli Venäjän käyttää Valko-Venäjän aluetta ja infrastruktuuria. Vuonna 2022 Valko-Venäjän alue mahdollisti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan pohjoisesta .

Maanpaossa toimiva oppositio varoittaa sotaan valmistautumisesta

Valko-Venäjän maanpaossa toimiva Yhdistynyt siirtymäkabinetti, jota johtaa Svjatlana Tsihanouskaja, varoitti 22. kesäkuuta, että Lukašenka saattaa valmistella Valko-Venäjän suoraa liittymistä Venäjän sotaan Ukrainaa vastaan. Oppositioryhmä toimitti asiasta raportin Ukrainan ulkoministeriölle .

Oppositio luovutti Ukrainalle 30-sivuisen tiedusteluraportin, jossa väitetään Lukašenkan hallinnon valmistelevan maata järjestelmällisesti sotaan. Raportti tarkastelee oikeudellisia, sotilaallisia ja poliittisia merkkejä siirtymisestä sotatalouden ja sotilaallisen valmiuden suuntaan .

Raportissa mainittuja kehityskulkuja ovat muun muassa:

• perustuslakimuutokset, joilla Valko-Venäjän asemaa puolueettomana ja ydinaseettomana valtiona on muutettu
• uusien sopimussotilaiden rekrytoinnin kaksinkertaistuminen
• puolustusmenojen viisinkertaistuminen valtion talousarviossa
• yhteiskunnan militarisoituminen

Tsihanouskaja sanoi toukokuussa 2026, että Lukašenkan retoriikka on muuttumassa: "valmistaudumme sotaan" . Hän on aiemmin kutsunut Lukašenkaa sotarikolliseksi tämän annettua Venäjälle Valko-Venäjän alueen käyttöön hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä .

Opposition arviot ovat poliittisesti värittyneitä, eikä niiden esittämien kehityskulkujen perusteella yksin voi päätellä, että Valko-Venäjä olisi tekemässä päätöstä liittyä sotaan. Ne kuitenkin lisäävät painetta arvioida, onko Minskin sotilaallinen rooli muuttumassa.

Kolme samanaikaista kärjistymisen reittiä

Määräajan lähestyessä kolme kehityskulkua osuu yhteen:

1. Ukraina on uhannut toimia yksipuolisesti Valko-Venäjän alueella, jos lennokkien välitysasemat jäävät paikoilleen .
2. Venäjä on luvannut vastata liittosopimuksen nojalla ja puhunut kaikkien käytettävissä olevien mekanismien hyödyntämisestä .
3. Valko-Venäjän sotilaallinen asento näyttää koventuvan, kun Minsk torjuu uhkavaatimuksen ja maanpaossa toimiva oppositio arvioi Lukašenkan valmistautuvan mahdolliseen suorempaan osallistumiseen .

Suurin riski liittyy siihen, miten Venäjä määrittelisi mahdollisen iskun. Ukrainan isku Valko-Venäjän alueella sijaitsevaan viestintäinfrastruktuuriin voisi Moskovan tulkinnan mukaan olla hyökkäys liittolaista vastaan. Sopimus mahdollistaa Venäjän ydinaseiden käytön tietyissä vakavissa tilanteissa, mutta sopimuslauseke ei tarkoita automaattista ydinasevastausta .

Jos Ukraina toteuttaisi uhkauksensa ja Venäjä päättäisi vastata liittosopimuksen nojalla, sota voisi laajentua nykyisten rintamien ulkopuolelle ja avata Valko-Venäjän suunnalle uuden sotilaallisen ulottuvuuden. Ydinaseisiin liittyvän retoriikan vuoksi samalla kasvaisi myös väärinymmärrysten ja hallitsemattoman eskalaation riski.

Kesäkuun 26. päivän ympärille sijoittuva määräaika on siksi ennen kaikkea poliittinen ja sotilaallinen riskipiste. Ratkaisevaa on, perääntyykö Minsk, toteuttaako Kiova varoituksensa ja tulkitseeko Moskova mahdolliset toimet rajatuksi iskuksi vai liittolaisensa vastaiseen hyökkäykseksi.