Kehitysmaiden ulkomainen velka kasvoi vuonna 2025 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin. Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n rahoitukseen oikeutettujen maiden velka kasvoi 8,1 prosenttia 1,3 biljoonaan dollariin.
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What does the World Bank’s International Debt Report 2026, released on November 5, reveal about developing countries’ external debt rising 5. Article summary: The World Bank’s International Debt Report 2026 describes a recovery in access to borrowing—not a resolution of developing countries’ debt pressures: private finance returned, but debt stocks, repayment obligations and b. Topic tags: general web, code, api, security, regulation. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts
Maailmanpankin 5. marraskuuta julkaisema International Debt Report 2026 kertoo kahdesta samanaikaisesta kehityskulusta: yksityinen rahoitus ja joukkolainamarkkinat ovat avautuneet jälleen monille kehitysmaille, mutta velkaa kertyy lisää ja sen hoitaminen käy kalliiksi. Raportin keskeinen viesti on, ettei parempi pääsy rahoitukseen vielä tarkoita edullista lainaa tai lisää rahaa kehitykseen.3
4
11
Pieni- ja keskituloisten maiden ulkomainen velka kasvoi vuonna 2025 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin. Kasvutahti oli nopein sitten vuoden 2021 ja noin nelinkertainen vuosien 2022–2024 keskiarvoon verrattuna. Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n edullisempaan rahoitukseen oikeutettujen maiden velka kasvoi tätäkin nopeammin, 8,1 prosenttia 1,3 biljoonaan dollariin.3
11
IDA-rahoitukseen oikeutetut maat maksoivat uusista lainoista yksityisiltä velkojilta keskimäärin 8,2 prosentin korkoa, korkeinta tasoa sitten vuoden 1989. Uusien joukkolainojen keskikorko oli 9,4 prosenttia.3
Ero virallisten ja yksityisten lainanantajien korkojen välillä on kasvanut: vuonna 2016 se oli 3,4 prosenttiyksikköä, nyt 5,5 prosenttiyksikköä. Muiden kuin edulliseen rahoitukseen oikeutettujen maiden uusien joukkolainojen korko puolestaan laski samalla vertailujaksolla 5,8 prosentista 5,5 prosenttiin.3
Julkisyhteisöjen joukkolainojen liikkeeseenlasku kasvoi lähes 35 prosenttia ja nousi 251 miljardiin dollariin. Vanhojen velkojen uudelleenrahoitus voi pidentää takaisinmaksuaikaa, mutta se ei välttämättä pienennä velkasummaa. Maailmanpankin mukaan uutta velkaa on usein otettu aiempaa korkeammalla korolla. Joukkolainojen liikkeeseenlasku jatkui vilkkaana elokuun 2026 puoliväliin asti.3
11
Velanhoitomenot kasvoivat viidettä vuotta peräkkäin ja nousivat vuonna 2025 yhteensä 1,4 biljoonaan dollariin. Yksityisille velkojille maksetut summat kasvoivat 13,7 prosenttia 363 miljardiin dollariin. Vuosina 2022–2025 kehitysmaat maksoivat pääomaa ja korkoja 436 miljardia dollaria enemmän kuin saivat uutta rahoitusta.3
4
Pitkäaikaisen velan nettovirta kääntyi kuitenkin vuoden 2024 118 miljardin dollarin ulosvirtauksesta 45 miljardin dollarin sisäänvirtaukseksi vuonna 2025. Yhden vuoden käänne ei silti korvannut edeltävien vuosien rahoitusvajetta.3
Heikompi dollari selitti yli neljänneksen siitä, että julkisen sektorin ja julkisesti taattujen ulkomaisten velkojen määrä kasvoi 303 miljardilla dollarilla. Useiden suurten edulliseen lainarahoitukseen oikeutettujen maiden kohdalla valuuttakurssien muutoksesta syntynyt velan arvonnousu oli suurempi kuin maksetut lyhennykset. Siksi dollarimääräisen velan kasvu ei tarkoita yksinomaan uutta lainanottoa.3
Maailmanpankki varoittaa, että kalliit velat voivat vähentää varoja, joita maat voivat käyttää esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin ja työpaikkojen luomiseen. Velkojien ja rahoitusjärjestelyjen läpinäkymättömyys sekä monimutkaiset lainat ja takaukset vaikeuttavat kokonaisvelan ja sen kestävyyden arviointia. Samalla on vaikeampi nähdä, päätyykö lainattu raha sitä eniten tarvitseville.3
4
11
Raportin kokonaiskuva on siis kaksijakoinen: rahoitusta on jälleen paremmin saatavilla, mutta velkaantuminen jatkuu ja lainan kustannukset jakautuvat epätasaisesti. Kehitys ei vielä merkitse paluuta laajasti edulliseen ja kestävään lainanottoon.3
4
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Kehitysmaiden ulkomainen velka kasvoi vuonna 2025 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin.
Kehitysmaiden ulkomainen velka kasvoi vuonna 2025 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin. Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n rahoitukseen oikeutettujen maiden velka kasvoi 8,1 prosenttia 1,3 biljoonaan dollariin.
Velanhoitomenot nousivat viidettä vuotta peräkkäin 1,4 biljoonaan dollariin. Uusi rahoitus ei siis ole poistanut velkataakkaa tai tehnyt lainanotosta edullista.
Kehitysmaiden ulkomainen velka kasvoi vuonna 2025 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin. Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n rahoitukseen oikeutettujen maiden velka kasvoi 8,1 prosenttia 1,3 biljoonaan dollariin.
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What does the World Bank’s International Debt Report 2026, released on November 5, reveal about developing countries’ external debt rising 5. Article summary: The World Bank’s International Debt Report 2026 describes a recovery in access to borrowing—not a resolution of developing countries’ debt pressures: private finance returned, but debt stocks, repayment obligations and b. Topic tags: general web, code, api, security, regulation. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts
Maailmanpankin 5. marraskuuta julkaisema International Debt Report 2026 kertoo kahdesta samanaikaisesta kehityskulusta: yksityinen rahoitus ja joukkolainamarkkinat ovat avautuneet jälleen monille kehitysmaille, mutta velkaa kertyy lisää ja sen hoitaminen käy kalliiksi. Raportin keskeinen viesti on, ettei parempi pääsy rahoitukseen vielä tarkoita edullista lainaa tai lisää rahaa kehitykseen.3
4
11
Pieni- ja keskituloisten maiden ulkomainen velka kasvoi vuonna 2025 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin. Kasvutahti oli nopein sitten vuoden 2021 ja noin nelinkertainen vuosien 2022–2024 keskiarvoon verrattuna. Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n edullisempaan rahoitukseen oikeutettujen maiden velka kasvoi tätäkin nopeammin, 8,1 prosenttia 1,3 biljoonaan dollariin.3
11
IDA-rahoitukseen oikeutetut maat maksoivat uusista lainoista yksityisiltä velkojilta keskimäärin 8,2 prosentin korkoa, korkeinta tasoa sitten vuoden 1989. Uusien joukkolainojen keskikorko oli 9,4 prosenttia.3
Ero virallisten ja yksityisten lainanantajien korkojen välillä on kasvanut: vuonna 2016 se oli 3,4 prosenttiyksikköä, nyt 5,5 prosenttiyksikköä. Muiden kuin edulliseen rahoitukseen oikeutettujen maiden uusien joukkolainojen korko puolestaan laski samalla vertailujaksolla 5,8 prosentista 5,5 prosenttiin.3
Julkisyhteisöjen joukkolainojen liikkeeseenlasku kasvoi lähes 35 prosenttia ja nousi 251 miljardiin dollariin. Vanhojen velkojen uudelleenrahoitus voi pidentää takaisinmaksuaikaa, mutta se ei välttämättä pienennä velkasummaa. Maailmanpankin mukaan uutta velkaa on usein otettu aiempaa korkeammalla korolla. Joukkolainojen liikkeeseenlasku jatkui vilkkaana elokuun 2026 puoliväliin asti.3
11
Velanhoitomenot kasvoivat viidettä vuotta peräkkäin ja nousivat vuonna 2025 yhteensä 1,4 biljoonaan dollariin. Yksityisille velkojille maksetut summat kasvoivat 13,7 prosenttia 363 miljardiin dollariin. Vuosina 2022–2025 kehitysmaat maksoivat pääomaa ja korkoja 436 miljardia dollaria enemmän kuin saivat uutta rahoitusta.3
4
Pitkäaikaisen velan nettovirta kääntyi kuitenkin vuoden 2024 118 miljardin dollarin ulosvirtauksesta 45 miljardin dollarin sisäänvirtaukseksi vuonna 2025. Yhden vuoden käänne ei silti korvannut edeltävien vuosien rahoitusvajetta.3
Heikompi dollari selitti yli neljänneksen siitä, että julkisen sektorin ja julkisesti taattujen ulkomaisten velkojen määrä kasvoi 303 miljardilla dollarilla. Useiden suurten edulliseen lainarahoitukseen oikeutettujen maiden kohdalla valuuttakurssien muutoksesta syntynyt velan arvonnousu oli suurempi kuin maksetut lyhennykset. Siksi dollarimääräisen velan kasvu ei tarkoita yksinomaan uutta lainanottoa.3
Maailmanpankki varoittaa, että kalliit velat voivat vähentää varoja, joita maat voivat käyttää esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin ja työpaikkojen luomiseen. Velkojien ja rahoitusjärjestelyjen läpinäkymättömyys sekä monimutkaiset lainat ja takaukset vaikeuttavat kokonaisvelan ja sen kestävyyden arviointia. Samalla on vaikeampi nähdä, päätyykö lainattu raha sitä eniten tarvitseville.3
4
11
Raportin kokonaiskuva on siis kaksijakoinen: rahoitusta on jälleen paremmin saatavilla, mutta velkaantuminen jatkuu ja lainan kustannukset jakautuvat epätasaisesti. Kehitys ei vielä merkitse paluuta laajasti edulliseen ja kestävään lainanottoon.3
4
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Kehitysmaiden ulkomainen velka kasvoi vuonna 2025 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin.
Kehitysmaiden ulkomainen velka kasvoi vuonna 2025 5,5 prosenttia ennätykselliseen 9,4 biljoonaan dollariin. Kansainvälisen kehitysjärjestön IDA:n rahoitukseen oikeutettujen maiden velka kasvoi 8,1 prosenttia 1,3 biljoonaan dollariin.
Velanhoitomenot nousivat viidettä vuotta peräkkäin 1,4 biljoonaan dollariin. Uusi rahoitus ei siis ole poistanut velkataakkaa tai tehnyt lainanotosta edullista.