NASA:n Neil Gehrels Swift -observatorio palasi Maan ilmakehään 4. marraskuuta 2026 kello 12.39 UTC. Yhdysvaltain avaruusvoimat seurasi tapahtumaa, ja NASA vahvisti, että Swiftin paluu tapahtui Pohjois-Sumatran yllä Indonesiassa. Hallitsematon paluu päätti lähes 22 vuotta kestäneen avaruuslennon – paljon alkuperäistä kahden vuoden suunnitelmaa pidemmän mission.
18
Missä ja milloin Swift palasi ilmakehään?
NASA ilmoitti paluupaikaksi noin 3,4 astetta pohjoista leveyttä ja 98,6 astetta itäistä pituutta. Koordinaatit kertovat, missä Swift saapui ilmakehään, eivät sitä, minne mahdolliset ilmakehän läpi selvinneet osat putosivat.
18
Arvioiden mukaan mahdollisia kappaleita olisi voinut päätyä päiväntasaajan läheiselle alueelle, noin 20,6 asteen pohjoisen ja eteläisen leveyspiirin väliin. Alueesta suurin osa on merta, mutta siihen kuuluu myös maa-alueita.
3
5
Ennusteet tarkentuivat vasta lähellä paluuta
Swiftin kiertoradan madaltuessa myös paluuennusteet muuttuivat, ja niiden epävarmuusvälit olivat laajoja. NASA kertoi 2. marraskuuta Yhdysvaltain avaruusvoimien ennusteeksi noin kello 8.30 UTC 4. marraskuuta, 11 tunnin epävarmuudella. Aerospace Corporationin arvio oli kello 9.11 UTC, noin 12 tunnin epävarmuudella. Toteutunut paluu kello 12.39 UTC osui molempien arvioiden epävarmuusväleihin.
5
12
18
Satelliittien ratoja seuraava Jonathan McDowell ilmoitti paluuajan ja -paikan avaruusvoimien seurantatietojen pohjalta. Käytettävissä olevat tiedot eivät kuitenkaan tarjoa kattavaa aikajanaa hänen ennusteidensa muutoksista tai riittäviä yksityiskohtia niiden vertaamiseen Indonesian BRIN-tutkimuslaitoksen tiedotteisiin.
10
15
NASA arvioi, että tapahtumasta aiheutuvan vahingon mahdollisuus kenelle tahansa maapallolla oli noin yksi 2 100:sta. Kyse oli koko tapahtumaa koskevasta maailmanlaajuisesta arviosta, ei jokaisen ihmisen henkilökohtaisesta riskistä.
Noin 1 450-kiloisen observatorion arvioitiin pääosin palavan ilmakehässä. NASAn Swift-mission päätutkija Brad Cenko kertoi, että tiheitä volframikomponentteja ja peiliosia saattaisi selvitä. Käytettävissä olevat tiedot eivät kuitenkaan vahvista, että mitään kappaleita olisi löydetty.
18
Ilmakehän vastus madalsi Swiftin rataa
Swiftin kiertorata laski vähitellen, kun ilmakehän vastus kasvoi. NASA:n mukaan alus oli 20. lokakuuta noin 275 kilometrin korkeudessa eikä pystynyt enää kompensoimaan vastusta niin, että sen teleskoopit olisivat pysyneet vakaina. Tieteelliset havainnot päättyivät pian tämän jälkeen.
16
17
Voimakas Auringon aktiivisuus viime vuosina lisäsi vastusta ja madalsi rataa. NASA järjesti Swiftille pelastusyrityksen, jonka oli tarkoitus nostaa sen kiertorataa. Yksityisen LINK-avaruusaluksen ongelmat laukaisun jälkeen kuitenkin estivät yrityksen onnistumisen. Käytettävissä olevat lähteet eivät kerro kaikkia LINKin teknisiä ongelmia, joten niiden tarkempi kuvaaminen menisi saatavilla olevia tietoja pidemmälle.
13
14
Kahdesta vuodesta lähes 22 vuoden missioksi
Swift laukaistiin 20. marraskuuta 2004 tutkimaan gammapurkauksia, ja sen mission oli määrä kestää kaksi vuotta. Se jatkoi kuitenkin havaintojaan lähes 22 vuoden ajan. NASA:n mukaan observatorio havaitsi yli 2 000 gammapurkausta ja tutki yli 1 400 supernovaa. Se tarkkaili myös mustien aukkojen repimiä tähtiä ja aktiivisia galakseja, kartoitti röntgensäteilyä koko taivaalta sekä tutki asteroideja ja komeettoja.
19
Mission viimeisinä kuukausina Swift havainnoi satoja kohteita, kuten tähtiräjähdysten jäänteitä, kaukaisten galaksien aktiivisia supermassiivisia mustia aukkoja ja komeettoja. Sen viimeinen havainto tehtiin 20. lokakuuta 2026.
17
19
Teleskoopin paluu päätti sen havaintotyön, mutta mission tuottama aineisto jää tutkijoiden käyttöön. NASA:n mukaan Swiftin arkistossa on lähes 22 vuoden mittaukset kosmisista purkauksista, moniaaltoalueisia spektrejä ja yli 1,5 miljoonaa kuvaa.
19