Ukraina ja Venäjä kertoivat, että niiden hätä- ja ilmahyökkäysvaroituksia välittäviin sovelluksiin murtauduttiin marraskuun 1.–2. päivän välisenä yönä. Sovelluksissa näkyneet ydin- ja kemialliset uhkailmoitukset olivat vääriä: viranomaiset eivät raportoineet vahvistetuista ydin- tai kemiallisista iskuista. Ei myöskään tiedetä, olivatko kyberiskut yhteydessä toisiinsa.
5
9
Millaisia viestejä Ukrainassa ilmestyi?
Ukrainan Ilmahälytys-sovellus näytti hetkellisesti vääriä ilmoituksia ydin- ja kemiallisesta vaarasta sekä katutaisteluista Kiovassa ja muilla alueilla. Yhdessä viestissä väitettiin, että Venäjän Oreshnik-ohjus oli lähtenyt liikkeelle. Ukrainan ilmavoimat vahvisti sovelluksen joutuneen luvattoman vaikuttamisen kohteeksi ja kehotti ihmisiä pysymään rauhallisina.
3
14
Sovellusta käytetään laajasti Ukrainassa Venäjän ohjus- ja drooni-iskuja koskevien varoitusten vastaanottamiseen. Palvelu keskeytettiin tilapäisesti. Katkon aikana Ukrainan digitaalisen muutoksen ministeriö neuvoi seuraamaan virallisia kanavia sekä käyttämään puhelimen hätäilmoituksia ja sireenejä ilmahälytyksistä tiedonsaantiin.
2
5
11
12
Myös Venäjän sovellukseen lähetettiin vääriä varoituksia
Ukrainan ilmoituksen jälkeen Venäjän hätätilaministeriö kertoi maan varoitussovellukseen kohdistuneesta ”laajamittaisesta kyberhyökkäyksestä”, joka levitti väärää tietoa. Raporttien mukaan muun muassa Belgorodin, Orjolin, Voronežin ja Rostovin alueiden asukkaat saivat tekaistuja ydinuhkailmoituksia.
15
7
Joissakin raporteissa on kuvailtu viestiä, jossa väitettiin ydinaseita kuljettavien ohjusten olevan matkalla Venäjän eri alueille. Käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan riitä vahvistamaan ilmoituksen tarkkaa sisältöä.
7
Kuka oli iskujen takana?
Ukrainan strategisen viestinnän viranomaiset syyttivät iskusta Venäjää, mutta käytettävissä olevissa tiedoissa ei ole riippumattomasti varmennettua teknistä näyttöä tekijän henkilöllisyydestä.
15
Yhdessä Ukrainan sovelluksen vääristä viesteistä mainittiin hakkeriryhmä Hitcore. Venäläinen Telegram-kanava Mash kertoi ryhmän edustajien ottaneen vastuun iskusta, mutta väitettä ei voitu vahvistaa riippumattomasti.
12
Ukrainalaismielinen Atesh-liike puolestaan väitti ukrainalaismyönteisten hakkereiden murtautuneen Venäjän sovellukseen. Väite tekijöistä jäi vahvistamatta. Venäjän viranomaisten ilmoitus sovellukseen kohdistuneesta hyökkäyksestä tukee sitä, että häiriö tapahtui, mutta ei kerro, kuka sen toteutti.
4
15
Tällä hetkellä ei siis ole riittävästi näyttöä siitä, että kyse oli koordinoidusta tai vastavuoroisesta operaatiosta. Raportoinnin mukaan hyökkäysten mahdollinen yhteys jäi epäselväksi.
9
Miksi väärillä hälytyksillä on merkitystä?
Sovellusten käyttäjät voivat joutua tekemään kiireellisiä päätöksiä sen perusteella, mitä varoituksissa sanotaan. Väärä ilmoitus voi aiheuttaa tarpeetonta suojautumista, mutta sovelluksen häirintä voi myös heikentää luottamusta myöhempiin aitoihin varoituksiin. Siksi käyttäjien kannattaa seurata vahvistettuja viranomaiskanavia eikä olettaa kaikkien ilmoitusten olevan vääriä.
Ukrainan sovelluksen tilapäisen häiriön aikana viranomaiset ohjasivat hakemaan tietoa virallisista kanavista, puhelimen hätäilmoituksista ja sireeneistä.
12
Ajankohta osui paikallisen tulitauon päättymiseen
Kyberiskut tapahtuivat samaan aikaan, kun sodan pisimmäksi kuvailtu paikallinen tulitauko päättyi sunnuntaina Venäjän miehittämän Oleshkin ympäristössä Hersonin alueella. Raporttien mukaan kuusi päivää kestänyt tulitauko alkoi tiistaina 27. lokakuuta. Kiovan mukaan Venäjä ei suostunut jatkamaan sitä.
15
14