Bahrainissa järjestetyssä IISS Manama Dialoguessa Arabiemiraattien ja Egyptin edustajat varoittivat, että uusi yhteenotto Iranin kanssa voisi syventää alueen kriisiä sen ratkaisemisen sijaan. Arabiemiraattien presidentin neuvonantaja Anwar Gargash vaati poliittista ulospääsyä tilanteesta, kun taas Egyptin ulkoministeri arvioi seuraavan eskalaation voivan olla entistä tuhoisampi. Qatarin johtama sovittelu jatkui, mutta lopullista sopua ei ollut syntynyt.
1
6
Vetoomuksia poliittisen ratkaisun puolesta
Gargashin mukaan Arabiemiraatit oli tehnyt paljon diplomaattista työtä kriisin välttämiseksi ja pyrki nyt löytämään sille poliittisen ratkaisun. Maa toivoi läpimurtoa neuvotteluissa, mutta oli samalla varautunut pahimpaan eikä halunnut uutta sotilaallista yhteenottoa.
1
7
Egyptin ulkoministeri Badr Abdelatty sanoi 31. lokakuuta olevansa ”erittäin huolissaan” siitä, että uusi eskalaatio olisi aiempaa tuhoisampi ja vaikuttaisi laajasti.
13 Bahrain puolestaan vaati alueellista turvallisuusjärjestelyä, johon myös Iran voisi osallistua.
5
Gulf Newsin mukaan Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) pääsihteeri kehotti Irania vastaamaan rauhanponnisteluihin. Tämä kertoo vetoomuksesta osallistua rauhantyöhön, mutta ei yksin osoita, että GCC olisi esittänyt laajemman vaatimuksen vastavuoroisesta diplomatiasta.
Iranin varoitus kiristi huolta eskalaatiosta
Iranin ylin johtaja Mojtaba Khamenei oli tiettävästi käskenyt sotilasjohtajia 31. lokakuuta vastaamaan uusiin uhkiin välittömästi ja ”ilman maantieteellisiä rajoja”.
21 Persianlahden maiden johtajien huoli uuden taistelukierroksen seurauksista liittyi siten myös siihen, että vastatoimet voisivat ulottua konfliktin välittömien osapuolten ulkopuolelle.
1
21
Lähteet tukevat huolta mahdollisesti aiempaa kovemmista vastatoimista. Ne eivät kuitenkaan vahvista kattavasti väitteitä kaikissa kuudessa Persianlahden maassa ja Jordaniassa tehdyistä iskuista tai luetteloa iskujen kohteina olleista öljylaitoksista, lentoasemista ja voimaloista.
1
Qatarin sovittelu jatkui, sopua ei vielä ollut
Välittäjiä oli käynyt Teheranissa, ja iranilainen valtuuskunta oli Dohassa. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi sanoi kuitenkin, ettei sovittelussa ollut vielä päästy lopulliseen tulokseen.
6
Hormuzinsalmen avaamista koskeviin ehdotuksiin liittyi ehtoja, kuten vihollisuuksien lopettaminen, Iranin satamiin kohdistuvien rajoitusten poistaminen ja jäädytettyjen iranilaisvarojen vapauttaminen.
1
19 Araghchin kerrottiin sanoneen, että salmi voitaisiin avata kahdessa päivässä ehdotetun seitsemän päivän aikataulun sijaan, jos Iranin ehdot hyväksyttäisiin. Kyse oli ehdollisesta esityksestä, ei sovitusta avaamisesta.
1
20
Manamasta välittyi siis kuva neuvotteluista, jotka olivat yhä käynnissä samaan aikaan kun huoli konfliktin laajenemisesta oli vakava. Viranomaiset vaativat poliittista ratkaisua, mutta saatavilla olevien tietojen perusteella sovintoa ei ollut saavutettu.
1
6
7