Lokakuun 21. päivän tilanteessa Starshield-kiista nosti esiin Ukrainan sotilasoperaatioiden riippuvuuden yhdysvaltalaisesta satelliittiviestinnästä. Rajoitusten kerrottiin haitanneen sotilaallista toimintaa, mutta selitykset siitä, kuka niistä vastasi, olivat keskenään ristiriidassa.
1
3
5
Starlink on SpaceX:n satelliitti-internetpalvelu. Starshield puolestaan on sen sotilas- ja viranomaiskäyttöön suunnattu versio. Tässä kiistassa oli kyse ennen kaikkea siitä, että liikkuvissa laitteissa yhteys katkesi tietyissä nopeuksissa – ei vain tavallista hitaammasta internetistä.
Yhteys katkesi liikkeessä
Ukrainalaislähteiden mukaan rajoitukset alkoivat ilman ennakkovaroitusta yönä 13.–14. lokakuuta. Raporttien mukaan yhteys saattoi katketa, kun Starshield-laitteita kuljetettiin noin 160 km/h:ta nopeammin.
12
15 Joissakin yksiköissä yhteysongelmia kerrottiin ilmenneen tätä alemmissakin nopeuksissa, mutta eri raporttien nopeusrajoja ei voi vahvistaa yhdenmukaisiksi.
7
Häiriöiden kerrottiin vaikeuttaneen droonien hyökkäys- ja torjuntatehtäviä sekä viestintää rintamalla. Se heikensi Ukrainan kykyä puolustautua Venäjän hyökkäyksiltä.
1
3
7
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsui rajoituksia suunnitelluksi operaatioksi. Käytettävissä olevat lähteet tukevat sitä, että Ukraina piti häiriötä tahallisena ja että rajoitukset olivat yhä voimassa, mutta ne eivät osoita, kuka päätöksen teki. Myöskään väitettä erilaisista nopeusrajoista Ukrainassa ja Euroopan unionissa ei voida näiden lähteiden perusteella vahvistaa.
13
Vastuusta esitettiin eri versioita
CBS:n lähteet yhdistivät rajoitukset Elon Muskin päätökseen, ja toinen uutisointi välitti saman Wall Street Journalin raporttiin perustuvan väitteen.
15
10 Musk kiisti vastuunsa ja sanoi Yhdysvaltain hallituksen hallitsevan sotilaskäyttöön tarkoitettua verkkoa. Zelenskyin mukaan hän epäili yhdysvaltalaisten viranomaisten pyytäneen rajoituksia.
12
Ulkoministeri Marco Rubio sanoi lokakuun 21. päivänä, että Ukrainan Starlink-yhteyttä koskevat päätökset kuuluvat SpaceX:lle ja Muskille, eivät Valkoiselle talolle.
13 Presidentti Donald Trump puolestaan kiisti olevansa vastuussa eikä uskonut Muskinkaan olevan.
3 Pete Hegseth kiisti Washingtonin antaneen rajoitusmääräyksiä.
12
Lausunnot eivät muodosta yhtenäistä selitystä. Käytettävissä olevat lähteet eivät ratkaise, kuka rajoituksista päätti, eivätkä vahvista kaikkia Rubioon liitettyjä aiempia lausuntoja tai Hegsethin sanamuotoja. Myöskään Yhdysvaltain toimia rajoitusten poistamiseksi ei voida lähteiden perusteella itsenäisesti vahvistaa.
Tiedustelutieto ja neuvottelut
Zelenskyi sanoi Venäjän iskuja koskevan tiedonvaihdon toimivan jälleen ja kiitti Yhdysvaltoja. Hän kertoi keskustelleensa myös Starlink-yhteyksistä ja Patriot-torjuntaohjuksista sekä odottavansa niissä hyviä tuloksia.
6 Lähteet eivät kuitenkaan vahvista täsmällistä 48 tunnin aikataulua tai sitä, että palautetut varoitukset koskivat nimenomaan ballistisia ohjuksia. Washington kiisti vetäneensä tukeaan pois, mutta käytettävissä olevat tiedot eivät selvitä, miten tämä suhtautuu Zelenskyin kuvaukseen varoitusten palautumisesta.
15
Kaksipuolueinen senaattoriryhmä vaati häiriöistä kiireellistä tutkintaa ja nosti esiin Starlinkin merkityksen droonien maalittamisessa ja ilmapuolustuksessa.
5 Lähdeaineisto ei vahvista kaikkia tutkintapyyntöä koskevia yksityiskohtia, kuten allekirjoittajien tarkkaa määrää tai määräaikaa.
Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi Zelenskyin Oslossa. Rubio kuvaili tapaamista myönteiseksi ja sanoi, että keskustelujen ajatuksia vietäisiin Venäjälle.
15 Laajempi tausta oli kireä suhde Kiovan ja Washingtonin välillä, johon uutisoinnissa yhdistettiin myös Trumpin päätös poistaa venäläistä dieseliä koskevia pakotteita.
14
Vahvin lähteiden tukema johtopäätös on, että yhteyshäiriöillä oli sotilaallisia seurauksia ja että vastuunjaosta syntyi avoin kiista. Ne eivät kuitenkaan todista, että Valkoinen talo olisi määrännyt Zelenskyin kuvaaman ”suunnitellun operaation”.
1
3
12
15