Trump perusteli sunnuntaina 18. lokakuuta Venäjä-pakotteiden lykkäystä sillä, ettei hän halua ajaa Moskovaa pois neuvottelupöydästä. Hän sanoi edistyksen olevan suurta ja vihjasi rauhanprosessiin kuuluvan myös panttivankineuvotteluja, mutta ei nimennyt panttivankeja.
17
21
Samalla Trump syytti Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä siitä, ettei tämä hänen mukaansa halua lopettaa sotaa. Trump arvosteli myös Ukrainan iskuja venäläisiin jalostamoihin.
20
Mitä perjantain määräys lykkäsi?
Trump allekirjoitti 16. lokakuuta määräyksen, jolla hän käytti syyskuussa allekirjoitetun Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026 -lain poikkeusvaltuutta. Lain 115. pykälä antaa presidentille mahdollisuuden luopua sen pakotteista, rajoituksista ja tulleista, jos hän ilmoittaa kongressille pitävänsä poikkeusta Yhdysvaltain kansallisen edun mukaisena.
1
Määräys pysäytti laajan pakotekokonaisuuden toimeenpanon juuri ennen sen voimaantuloa. Lain keinoihin kuuluivat muun muassa pakotteet venäläisiä viranomaisia, rahoituslaitoksia ja muita toimijoita vastaan sekä rajoitukset Venäjän öljy- ja kaasukauppaan liittyville tahoille.
3
10
Tullien osalta lähteissä kuvataan mahdollisuutta korottaa Venäjän tavaroiden tulleja jopa 500 prosenttia ja asettaa jopa 100 prosentin tulleja suurimpien venäläisen energian ostajamaiden tavaroille. Määräys lykkäsi keskeisten toimenpiteiden soveltamista; kyse ei siis ollut siitä, että kaikki nämä tullit olisivat jo olleet käytössä.
Dieseljärjestely kiristi välejä
Pakotepäätöstä edelsi erillinen järjestely, jossa Venäjän dieseliä oli määrä tuoda lisää maailmanmarkkinoille. Trump perusteli sitä polttoainehintojen alentamisella.
3
15 Yhdysvaltain hallinnon taloudellisia myönnytyksiä Venäjälle käsitelleessä uutisoinnissa nostettiin esiin myös huoli energian hinnannousun vaikutuksesta republikaanien asemaan marraskuun vaaleissa.
Jo ennen lokakuun 16. päivän määräystä 12 senaattoria, joista kuusi oli republikaaneja, vaati Trumpia perumaan dieseljärjestelyn Venäjän kanssa.
19 Sunnuntaina energiaministeri Chris Wright puolusti pakotteiden poikkeusta ja torjui väitteen, että se olisi Venäjälle taloudellinen pelastusrengas.
2
Zelenskyi ja sodan jatkuneet iskut
Zelenskyi sanoi Trumpin ratkaisun olevan väärä ja kehotti Ukrainan tukijoita puhumaan uusien Venäjä-pakotteiden puolesta.
2
18 Washingtonin kerrottiin myös painostaneen Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän jalostamoihin; Ukraina oli hetkellisesti suostunut pyyntöön mutta jatkanut iskuja.
Trump ilmoitti sopimuksesta, jonka mukaan Venäjä ja Ukraina lopettaisivat iskut toistensa energiainfrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan sopimusta ei ollut ensin vahvistettu Zelenskyin kanssa, ja Venäjän hyökkäykset jatkuivat ilmoituksen jälkeen: ohjus- ja lennokki-iskut osuivat muun muassa Harkovan voimalaitokseen. Samanaikaisesti uutisoitiin Ukrainan laajoista lennokki-iskuista Venäjällä ja Yhdysvaltain tiedustelutiedon jakamisen jatkumisesta Ukrainan kanssa.
Saatavilla olevat lähdeotteet eivät vahvista yksityiskohtia Trumpin mainitsemasta myöhemmin allekirjoitettavasta asiakirjasta, Institute for the Study of Warin arviosta tai Lavrovin tarkasta kannasta mahdolliseen tulitaukoon. Myöskään kaikkia väitteitä Yhdysvaltain painostuksesta Kiovaan tai Trumpin keskusteluista Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa ei voi niiden perusteella varmistaa.
Kiistan ydin on siten selvä: Trump sanoo pakotteiden lykkäämisen palvelevan neuvotteluja, kun taas Ukrainan johto ja päätöksen arvostelijat pelkäävät sen helpottavan Venäjän toimintaa sodan jatkuessa.
2
3
18
21