Tekoäly antaa vastauksia, mutta viekö se samalla lukijat Wikipediasta?

Wikipedian ihmisten tekemät sivukatselut vähenivät noin kahdeksan prosenttia verrattuna samoihin kuukausiin vuotta aiemmin. Wikimedia-säätiön toimitusjohtaja Bernadette Meehanin mukaan taustalla on tapa, jolla ihmiset nykyään etsivät tietoa: tekoälytyökalut ja hakukoneiden valmiit yhteenvedot voivat vastata kysymykseen ilman, että käyttäjä siirtyy Wikipediaan. Säätiö nostaa esiin myös sosiaalisen median, joten laskua ei voi tulkita näytöksi siitä, että tekoäly yksin aiheutti sen. 19

Miksi Wikipediassa käydään vähemmän?

Wikimedia raportoi laskusta tarkistettuaan tapaansa erotella ihmisten liikenne automaattisesta liikenteestä. Analyysissa selvisi, että osa aiemmin poikkeuksellisen vilkkaasta liikenteestä oli peräisin boteilta, jotka pyrkivät kiertämään tunnistusjärjestelmiä. Kun bottien vaikutus huomioitiin, ihmisten tekemät sivukatselut olivat laskeneet edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 914

Säätiön mukaan tiedonhaku on muuttunut: tekoälypalvelut, sosiaalinen media ja suoraan vastauksia näyttävät hakukoneet voivat vähentää tarvetta avata Wikipedia-artikkeli. Noin kahdeksan prosentin luku kuvaa sivukatselujen muutosta, ei sitä, kuinka suuren osan laskusta kukin näistä tekijöistä selittää. 9

Ero on tärkeä. Meehan pitää tekoälyn muovaamaa muutosta huolenaiheena, mutta saatavilla olevat tiedot eivät kerro, kuinka suuri osuus laskusta johtuu nimenomaan generatiivisesta tekoälystä. 19

Tekoäly hyödyntää Wikipediaa – mutta käyttäjä ei välttämättä päädy sivustolle

Tekoälyn aikakausi asettaa Wikipedian hankalaan asemaan. Sen ihmisten koostama tieto on hyödyllistä tekoälyjärjestelmille, mutta tekoälyn tuottama vastaus voi myös tarjota käyttäjälle Wikipediaan perustuvaa tietoa ilman käyntiä alkuperäisellä sivustolla. Lisäksi laajamittainen kaupallinen tiedonhaku voi kasvattaa säätiön palvelinkuluja. 117

Wikimedia-säätiö tarjoaa suurille kaupallisille käyttäjille Wikimedia Enterprise -palvelua, jonka kautta sisältöön saa maksua vastaan luotettavan ja suuren volyymin pääsyn. Axiosin mukaan julkisesti tiedossa olevien yritysasiakkaiden maksut kattavat 10 prosenttia säätiön toimintakuluista. Kyse on organisaatioille tarkoitetusta suurkäyttöpalvelusta, ei maksusta tavallisille Wikipedian lukijoille. 1

Lahjoitukset ja vapaaehtoiset ovat mahdollinen huoli, eivät mitattu kahdeksan prosentin pudotus

Jos sivustolla käy vähemmän ihmisiä, myös tilaisuuksia lahjoittaa tai kiinnostua vapaaehtoisesta artikkelien muokkaamisesta voi olla vähemmän. Tämä on mahdollinen riski voittoa tavoittelemattomalle säätiölle, jonka rahoitukseen kuuluvat yleisöltä saadut lahjoitukset ja jonka artikkeleita vapaaehtoiset ylläpitävät. Raportoitu kahdeksan prosentin luku koskee kuitenkin sivukatseluja – se ei osoita, että lahjoitukset tai uusien vapaaehtoisten määrä olisivat vähentyneet saman verran. 217

Pidemmän aikavälin kysymys on, miten tiedon tuottamisen ja ylläpidon ekosysteemi pysyy kestävänä, jos tekoälypalvelut hyödyntävät Wikipedian tietoja mutta ohjaavat yhä harvemmat ihmiset lähteelle. Axiosin mukaan Meehanin näkemys on, että laajasti sisältöä käyttävien yritysten tulisi osallistua sen ylläpidon tukemiseen. 1

Meehan haluaa tekoälyn tukevan ihmistoimittajia

Meehan on kuvannut tekoälylinjaa, jossa teknologia auttaa vapaaehtoisia toimittajia mutta ihmiset pysyvät luotettavan tiedon luomisen ja ylläpidon keskiössä. Wikimedia Signpostin haastattelussa hän nosti esiin myös huolet siitä, että koneella tuotettu sisältö voi levittää disinformaatiota, aiheuttaa tietoturvariskejä ja heikentää luottamusta. 6

Ajatus on erottaa avustaminen toimituksellisen vastuun siirtämisestä koneelle. Wikipedian arvo ei synny vain siitä, että sen sisältöä voidaan käyttää tekoälyjärjestelmissä, vaan myös siitä, että ihmiset voivat tarkistaa, parantaa ja kuratoida tietoa. 615