Tuomari hylkäsi X:n sananvapaushaasteen New Yorkin some-lakia vastaan

Yhdysvaltalainen liittovaltion tuomari John Cronan hylkäsi 26. elokuuta 2026 X:n kanteen New Yorkin Stop Hiding Hate -lakia vastaan. Hän katsoi lain olevan läpinäkyvyysvelvoite: se vaatii somepalveluja kertomaan omista käytännöistään, mutta ei omaksumaan osavaltion näkemyksiä tai poistamaan tiettyä puhetta. 145

Päätös jättää raportointivelvoitteet voimaan lain piiriin kuuluville yrityksille. Niiden ei tarvitse käyttää New Yorkin suosimia määritelmiä eikä poistaa sisältöä vain siksi, että se kuuluu raportoitavaan aihealueeseen. 413

Miksi tuomari hylkäsi X:n haasteen?

X vetosi Yhdysvaltain perustuslain ensimmäiseen lisäykseen, joka suojaa sananvapautta. Yhtiön mukaan laki pakotti sen ottamaan kantaa arkaluonteisiin ja kiistanalaisiin sisällönmoderointia koskeviin aiheisiin. Tuomioistuin katsoi sen sijaan, että raportit koskevat faktatietoja yrityksen omista käyttöehdoista ja siitä, miten se soveltaa niitä. 14

Cronan luonnehti raportointivaatimuksia ”puhtaasti tosiasiallisiksi ja kiistattomiksi”. Hän sovelsi niihin Zauderer v. Office of Disciplinary Counsel -ratkaisusta tuttua lievempää arviointiperustetta ja päätyi siihen, ettei perustuslain ensimmäinen lisäys estä New Yorkia vaatimasta tietojen julkaisemista. 4 Oikeuden perustelujen mukaan käyttäjille voidaan kertoa alustan omista käytännöistä ilman, että alusta samalla yhtyy osavaltion näkemyksiin. 13

Kanne hylättiin with prejudice -ratkaisuna. Se tarkoittaa, ettei X voi vain muuttaa kannetta ja nostaa samaa asiaa uudelleen. 56

Keitä laki koskee?

Laki koskee New Yorkissa toimivia someyrityksiä, joilla on käyttäjiä osavaltiossa ja joiden vuotuinen bruttoliikevaihto on yli 100 miljoonaa dollaria. Raja lasketaan bruttoliikevaihdosta, ei yrityksen nettotuloksesta.

Mitä somepalvelujen on kerrottava?

Lain piiriin kuuluvilla yrityksillä on kaksi keskeistä tiedonantovelvoitetta:

• Käyttöehdot on julkaistava helposti saatavilla olevassa muodossa. Niissä on kuvattava palvelun säännöt ja kerrottava, miten käyttäjät voivat ilmoittaa sisällöstä, jonka he uskovat rikkovan sääntöjä.
• New Yorkin oikeusministerille on toimitettava raportti kahdesti vuodessa. Raportissa on kerrottava, määrittelevätkö yrityksen käyttöehdot vihapuhetta tai rasismia, ääriajattelua tai radikalisoitumista, disinformaatiota tai misinformaatiota, häirintää ja ulkomaista poliittista vaikuttamista – ja miten ne käsittelevät näitä aiheita.

Raportointi koskee myös sitä, miten moderointikäytäntöjä toteutetaan käytännössä, ei vain sitä, mitä kirjallisissa säännöissä sanotaan. Kyse on siis sekä ilmoitettujen käytäntöjen että niiden soveltamisen avaamisesta, ei määräyksestä poistaa tiettyä puhetta. 317

Millaisia seuraamuksia rikkomuksista voi tulla?

Laki mahdollistaa enintään 15 000 dollarin siviilioikeudellisen seuraamuksen rikkomusta kohden päivässä. 616 Seuraamus koskee lain velvoitteiden rikkomista; tuomioistuimen päätös ei todennut, että jokin tietty alusta olisi rikkonut niitä.

Mitä päätös merkitsee?

Cronanin ratkaisu torjuu X:n yrityksen estää New Yorkin raportointivaatimukset sananvapauteen vedoten. Lain velvoitteet jäävät voimaan niiden alustojen osalta, joita se koskee. Ratkaisun ydin on ero sen välillä, pakotetaanko yritys tukemaan hallituksen kantaa vai velvoitetaanko se kertomaan tosiasioita omista moderointikäytännöistään. Tuomioistuin piti Stop Hiding Hate -lakia jälkimmäisenä. 410