Kuka saa päättää tekoälyn tulevaisuudesta? Kehitysmaat vaativat ääntään kuuluviin

Syyskuussa 2026 YK:ssa käydyssä keskustelussa kehitysmaiden viesti oli selvä: tekoälyn tulevaisuutta eivät voi määritellä vain vauraat valtiot ja teknologiayhtiöt. Jos järjestelmät, niiden käyttöehdot ja niitä koskevat säännöt päätetään muualla, köyhemmät maat voivat jäädä riippuvaisiksi ratkaisuista, jotka eivät vastaa niiden tarpeita. Samalla teknologian hyödyt ja päätösvalta voivat kasautua entistä harvemmille. 1

Kongon demokraattisen tasavallan ulkoministeri Thérèse Kayikwamba Wagner sanoi, ettei kehitysmaita pitäisi typistää muualla suunniteltujen teknologioiden käyttäjiksi tai sellaisten normien vastaanottajiksi, joiden valmisteluun ne eivät ole päässeet riittävästi osallistumaan. 1

Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia – mutta hyödyt eivät jakaudu itsestään

Maailmanpankin mukaan tekoäly voi auttaa pienituloisia ja keskituloisia maita vastaamaan pitkään jatkuneisiin kehityshaasteisiin. Erityisen tärkeää voi olla jo olemassa olevien työkalujen mukauttaminen paikallisiin oloihin: tekoäly voi tukea esimerkiksi terveydenhuoltoa, koulutusta ja muita julkisia palveluja. Kaikilla mailla ei ole realistista mahdollisuutta rakentaa itse huipputason siruihin, datakeskuksiin ja tutkimusosaamiseen perustuvaa tekoälyteknologiaa.

Mahdollisuuksien rinnalla on riskejä. Maailmanpankki varoittaa, että tekoäly voi uhata osaa palvelualojen aloitustason työpaikoista, kuten puhelinpalveluissa sekä ohjelmisto-, rahoitus- ja yrityspalveluissa. Nämä työt ovat joissakin kehitysmaissa olleet väylä työelämään ja parempiin ansioihin.

Myös pääsy teknologiaan voi jakaa maita ja ihmisiä entistä selvemmin. Jos tekoälyä pystyvät hyödyntämään vain ne, joilla on toimivat yhteydet, sähkö ja osaavaa henkilöstöä, sen tuottamat edut voivat jäädä jo ennestään hyväosaisille alueille.

Sähkö, verkkoyhteydet ja osaaminen ovat perusedellytyksiä

Tekoäly ei leviä tyhjiössä. Sen käyttämiseen tarvitaan luotettavaa sähköä, toimivia ja kohtuuhintaisia verkkoyhteyksiä, tietojenkäsittelykapasiteettia sekä ihmisiä, jotka osaavat rakentaa, soveltaa ja arvioida järjestelmiä. Maailmanpankin mukaan sähkö ja internet ovat tekoälyn laajamittaisen käytön keskeisiä edellytyksiä.

YK:n aineiston mukaan 2,2 miljardia ihmistä oli yhä ilman internetyhteyttä. Lisäksi YK:n pääsihteerin raportissa tekoälyosaamisen kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen kuvattiin olevan hajanaista ja jakautuvan maantieteellisesti epätasaisesti. Raportissa suositeltiin toimia globaalin tekoälyosaamisen kehittämisrahaston perustamiseksi.

Yhteisten pelisääntöjen tarve jakoi johtajia

Kehitysmaiden vaatimus suuremmasta päätösvallasta nivoutui laajempaan kysymykseen siitä, miten tekoälyn riskejä pitäisi hallita. YK:n pääsihteeri António Guterres korosti, ettei kansallinen toiminta yksin riitä, vaan maat tarvitsevat yhteisiä periaatteita ja yhteistyötä esimerkiksi turvallisuuden arvioinnissa ja suojatoimissa. 410

Myös tekoälyalan johtajat vetosivat hallituksiin, jotta ne tekisivät yhteistyötä nopeasti kehittyvän teknologian hallitsemiseksi. Alan sisällä näkemykset kehityksen tahdista ja sopivista suojatoimista kuitenkin erosivat. 3

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asettui keskustelussa toiseen laitaan: hän vähätteli tekoälyn riskeihin liittyviä varoituksia ja vastusti kansainvälisiä pyrkimyksiä säädellä teknologiaa. Hän ehdotti tekoälystä käytettäväksi nimitystä ”super intelligence” ja korosti Yhdysvaltain teknologista kilpailukykyä. Trump sanoi samalla, että maan viranomaiset seuraavat alaa ja voivat tarvittaessa puuttua siihen. 91315

Kehitysmaiden vaatimus ei siis koskenut vain sitä, kuka saa käyttöönsä uusia työkaluja. Kyse oli myös siitä, kuka pääsee määrittelemään teknologian suunnan, sen riskien hallinnan ja sen, miten sen hyödyt jakautuvat.