Venäjän öljy- ja kaasutulot jäävät ennusteesta – mitä se merkitsee budjetille?

Venäjä on laskenut vuoden 2026 öljy- ja kaasutuloarvionsa 8,9 biljoonasta 7,6 biljoonaan ruplaan. Pudotus on 1,3 biljoonaa ruplaa eli noin 15 prosenttia. Muutos osuu samaan aikaan, kun valtiovarainministeriö arvioi budjettivajeen nousevan noin kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta – lähes kaksinkertaiseksi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Yhdessä luvut kertovat budjetin kiristyvästä tilanteesta, mutta eivät vielä paljasta, mikä tulonäkymän heikkenemisen aiheutti.

Miksi tulovajeella on väliä?

Öljy- ja kaasutulot ovat merkittävä osa Venäjän liittovaltion budjetin tuloista. Kun niiden ennustetta lasketaan, valtiolla on odotettavissa aiempaa vähemmän tuloja suhteessa suunniteltuihin menoihin. Budjettivajeen uusi arvio viittaa siihen, että menojen ja tulojen välinen kuilu on jo alkuperäistä suunnitelmaa suurempi.

Tuloarvion 1,3 biljoonan ruplan leikkaus ei kuitenkaan automaattisesti kasvata budjettivajetta täsmälleen saman verran. Myös muut tulot, menot ja budjetin laskentaoletukset vaikuttavat lopputulokseen. Venäjä on ehdottanut veronkorotuksia vuosille 2027–2029 menojen rahoittamiseksi, mutta ehdotukset eivät kerro, miten vuoden 2026 tulovaje katetaan.18

Tuotanto ja jalostamot lisäävät painetta – mutta eivät selitä kaikkea

Kansainvälinen energiajärjestö IEA laski arviotaan Venäjän raakaöljyn tuotannosta ja viittasi Ukrainan drooni-iskuihin energiainfrastruktuuria vastaan. Vuoden 2026 ennustetta alennettiin 125 000 barrelilla päivässä 8,7 miljoonaan barreliin päivässä.3 Reutersin mukaan kolme Venäjän kuudesta suurimmasta dieseliä tuottavasta jalostamosta keskeytti tai supisti tuotantoaan merkittävästi syyskuussa droonivaurioiden jälkeen.1

Jalostamojen häiriöt voivat vaikeuttaa polttoaineiden tuotantoa ja vientiä. IEA:n mukaan pakotteet ovat lisäksi vaikeuttaneet alan toipumista toistuvista iskuista.4 Jalostuskapasiteetin menetys ei silti tarkoita automaattisesti raakaöljyn viennin vastaavaa laskua: Reutersin näkemässä Venäjän hallituksen ennusteluonnoksessa polttoaineiden tuotannon vähenemisen kerrottiin lisänneen raakaöljyn vientiä, pääasiassa Kiinaan.

Ero on budjettitulojen kannalta olennainen. Raakaöljy ja jalostetut tuotteet ovat eri vientituotteita, ja jalostamohäiriö voi muuttaa myynnin rakennetta kertomatta suoraan, kuinka paljon vientitulot yhteensä ovat pienentyneet. Tuotantoennusteiden lasku on tärkeä riskitekijä, mutta se ei yksin selitä 1,3 biljoonan ruplan tarkistusta.

Hinnan ja määrän vaikutuksia on vaikea erottaa

Pelkkä ennusteen leikkaus ei kerro, johtuuko tulojen heikkeneminen alemmista hinnoista, vähäisemmistä öljy- tai kaasumääristä vai molemmista. Alkuperäinen budjettiarvio perustui myös oletuksiin öljyn hinnasta ja ruplan vaihtokurssista. Toteutuneet tulot voivat siis poiketa ennusteesta hintojen, valuuttakurssien ja vientimäärien muuttuessa.

Venäjän uudet energiasektorin tietojen julkistamista koskevat rajoitukset vaikeuttavat analyysia entisestään. Syyskuun 28. päivän asetus rajoittaa energian vientisopimuksiin ja niiden yksityiskohtiin liittyvien tietojen saamista tai julkaisemista. Rajoitukset koskevat muun muassa hintoja, määriä, ostajia, myyjiä sekä kuljetus- ja tullitietoja. Kun tapahtumakohtaista tietoa on vähemmän saatavilla, ulkopuolisten on vaikeampi erottaa hinnan laskusta johtuva tulovaje määrien vähenemisestä johtuvasta.

Käytettävissä olevat tiedot eivät riitä arvioimaan luotettavasti, kuinka suuri osa tuloarvion leikkauksesta johtuu hinnoista ja kuinka suuri osa määristä. Ennusteen lasku on selvä, mutta sen tarkat syyt jäävät epävarmoiksi.

Mitä asetus merkitsee pakotteiden valvonnalle?

Länsimaiden öljyn hintakaton valvonta perustuu osittain tietoihin kaupankäynnistä: kuka öljyä myi ja osti, mihin hintaan ja miten se kuljetettiin. Näiden tietojen rajoittaminen voi vaikeuttaa kauppojen jäljittämistä ja sääntöjen noudattamisen arviointia. Reutersin mukaan asetuksen tarkoituksena on vaikeuttaa pakotteiden valvontaa. Asetus kuitenkin rajoittaa tiedonsaantia; se ei itsessään todista, että valvonta olisi loppunut tai ettei kauppaa voisi seurata lainkaan.

Mitä tiedetään – ja mitä ei?

Venäjän pienempi tuloarvio ja suurempi budjettivaje kertovat, että budjettiin kohdistuu enemmän painetta kuin alkuperäisessä suunnitelmassa oletettiin. Öljyntuotannon heikompi näkymä ja jalostamovauriot lisäävät epävarmuutta, mutta raakaöljyn ja jalostettujen tuotteiden vienti voi kehittyä eri suuntiin. Kun energiakaupasta julkaistaan vähemmän tietoa, myös hintojen ja myyntimäärien vaikutuksia on entistä vaikeampi erotella. Ennusteen leikkaus kertoo, kuinka paljon tuloja Venäjä nyt odottaa saavansa – ei vielä sitä, miksi arvio muuttui.