Roche rakentaa tekoälyn varaan – mitä yhtiön suunnitelmista tiedetään?

Roche ja sen tytäryhtiö Genentech ovat avanneet Bostoniin tutkimuskeskuksen, jossa lääketutkimus, kliininen kehitys, datatiede ja tekoäly tuodaan saman katon alle. Keskuksen perustaminen kertoo tekoälyn kasvavasta roolista Rochella. Se ei kuitenkaan itsessään osoita, että tekoäly valitsisi ja toteuttaisi laboratoriokokeita ilman ihmisten suoraa valvontaa.24

Mitä Bostonin tutkimuskeskuksesta tiedetään?

Roche ja Genentech kuvaavat Bostonin Roche Genentech Innovation Centeriä sydän-, munuais- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen keskukseksi. Sen on tarkoitus koota yhteen näiden alojen asiantuntijoita sekä datatieteen ja tekoälyn osaajia.2

Rochén mukaan noin 8 825 neliömetrin eli 95 000 neliöjalan keskuksessa työskentelee jopa 500 ihmistä. Keskus yhdistää lääkeaihioiden löytämiseen ja niitä tukevaan biologiaan liittyvää tutkimusta, kliinistä kehitystä ja datatiedettä, johon kuuluu tekoäly.4

Roche kertoo myös, että sen tutkijat yhdistävät dataa ja tekoälyä esimerkiksi silmätautien, neurotieteen, immunologian ja syövän tutkimuksessa.13 Näiden kuvausten perusteella tekoäly on osa laajempaa tutkimustyötä, jossa eri alojen asiantuntijat tekevät yhteistyötä.

Tekoälyä hyödyntävä keskus ei vielä tarkoita itsenäistä laboratoriota

Tutkimuslaitos voi käyttää tekoälytyökaluja ja tuoda laskennallisen tieteen asiantuntijat yhteen laboratorio- ja kliinisten tutkimusryhmien kanssa ilman, että kokeita tehtäisiin autonomisesti. Jotta laboratoriota voisi perustellusti kutsua itsenäiseksi, pitäisi tietää esimerkiksi, mitä vaiheita tekoäly valitsee tai ohjaa, missä kohdin ihminen hyväksyy päätökset ja miten tulokset tarkistetaan. Bostonin keskuksesta julkaistut kuvaukset eivät kerro näistä yksityiskohdista.24

Sama ero on tärkeä, kun arvioidaan Rocheen liitettyä tavoitetta tekoälyn suuremmasta itsenäisyydestä tutkimus- ja kehitystyössä. Käytettävissä olevat lähteet tukevat sitä, että tekoälyä hyödynnetään tutkimuksessa. Ne eivät kuitenkaan osoita, että kokeita tehtäisiin ilman ihmisten suoraa valvontaa tai kuinka pitkälle tällainen kyvykkyys olisi edennyt.

Mitkä raportoidut luvut jäävät vahvistamatta?

Tässä käytettävissä olevat lähteet eivät vahvista erityisiä väitteitä Target Nexus -työkalun tavoitteista, tekoälyn dokumentoidusta osuudesta lääkeaihioita koskevissa päätöksissä, vaiheen III tutkimusten onnistumisasteesta, kahden miljardin Sveitsin frangin T&K-säästöistä tai tavoitteesta tuoda markkinoille jopa 20 uutta lääkettä vuoteen 2030 mennessä. Näitä lukuja ei pidä esittää Bostonin keskuksen avaamista tai tässä käsiteltyjä Rochen yleisiä tekoälykuvauksia koskevien lähteiden vahvistamina.24

Esimerkiksi tutkimusten onnistumisasteen arvioimiseksi tarvittaisiin tieto siitä, miten onnistuminen määritellään, miltä ajanjaksolta luvut ovat ja mihin tutkimusaineistoon ne perustuvat. Vastaavasti lääkeaihioiden markkinoille tuloon liittyvä tavoite kertoo suunnitelmasta, ei siitä, että hyväksynnät tai lanseeraukset toteutuvat varmasti.

Mitä tekoälyn roolin kasvu voisi merkitä lääketutkimukselle?

Jos tekoälyjärjestelmät pystyvät tulevaisuudessa auttamaan kokeiden valinnassa, niiden toteutuksen koordinoinnissa ja tulosten tulkinnassa toistuvana kokonaisuutena, ne voivat muuttaa varhaisen lääketutkimuksen työskentelytapoja. Mahdollisuus ei kuitenkaan ole näyttö siitä, että lähestymistapa olisi jo lisännyt tutkimuksen tuottavuutta tai parantanut potilaiden hoitotuloksia.

Mitä automatisoidumpaa tutkimus on, sitä tärkeämpiä ovat tulosten huolellinen varmentaminen, laboratorioiden turvallisuus ja ihmisten vastuu päätöksistä. Tässä käsitellyt lähteet kuvaavat tekoälyä hyödyntävää tutkimusympäristöä, mutta eivät osoita, että Roche olisi poistanut ihmisten valvonnan lääkeaihioiden tutkimuskokeista.