Euroopan uhka ei tunnu enää vain hybridiseltä

”Hybridisodalla” tarkoitetaan yleensä painostusta, joka jää perinteisen sodankäynnin kynnyksen alle: esimerkiksi sabotaasia, kyberhyökkäyksiä tai disinformaatiota. Kun drooneja lentää valtioiden ilmatilaan ja putoaa tai räjähtää, osa Euroopan päättäjistä katsoo, että sana voi saada yhä konkreettisemman uhan kuulostamaan turhan epäsuoralta. Kiista koskee kuitenkin tapahtumien kuvaamista – se ei todista, että jokainen ilmatilaloukkaus olisi ollut tahallinen tai Moskovan määräämä. 312

Miksi termiä kyseenalaistetaan?

Euroopan hallitukset ja tiedotusvälineet käyttävät yhä laajalti termiä ”hybridisota”. Sen arvostelijoiden mukaan se ei kuvaa riittävän osuvasti tapahtumia, joilla on suoria ja näkyviä seurauksia, kuten ilmatilaloukkauksia, droonien putoamisia ja epäiltyä sabotaasia. Erottelu on tärkeä: tapahtuma voi olla vaarallinen, vaikka sen tarkoitusta tai tekijää ei olisi varmistettu. 912

Euroopan johtajat ja analyytikot ovat arvioineet, että laajempi toiminta saattaa pyrkiä painostamaan Ukrainaa tukevia maita ja koettelemaan Naton yhtenäisyyttä. Kyse on arviosta Venäjän tavoitteista, ei näytöstä siitä, että suora hyökkäys liittokuntaa vastaan olisi väistämätön tai välitön. 1117

Romania ja Moldova näyttävät, miten sota voi heijastua rajojen yli

Venäjän 24. syyskuuta Ukrainaan tekemän hyökkäyksen aikana Moldovan presidentti kertoi neljän droonin tunkeutuneen maan ilmatilaan ja vähintään yhden räjähtäneen. Romania puolestaan kertoi droonin pudonneen maahan sen ilmatilaan tunkeuduttua; maa lähetti F-16-hävittäjiä ilmaan. Puola käynnisti niin ikään sotilaskoneita hyökkäyksen aikana. Tapahtumat osoittavat, että Ukrainan sota voi aiheuttaa vaaratilanteita myös sen rajojen ulkopuolella, mutta raportit eivät osoita jokaisen ilmatilaloukkauksen olleen tahallinen.

Maiden asemat ja viranomaisten reaktiot poikkeavat toisistaan. Romania kuuluu Natoon, Moldova ei. Romanian viranomaiset eivät syyttäneet Venäjää suoraan syyskuun 24. päivän drooniturmasta, kun taas Moldovan viranomaiset sanoivat ilmatilaloukkausten olleen venäläisiä. Erillisessä uutisoinnissa kerrotaan aiemmasta tapauksesta, jossa Romania ampui alas räjähteillä lastatun droonin merellä sijaitsevan kaasualustan lähellä. Se muistuttaa, että viranomaisten vastaukset voivat vaihdella tilanteen mukaan. 6

Mitä Tanskan tiedustelu varoitti – ja mitä se ei sanonut?

Tanskan puolustustiedustelupalvelu arvioi Venäjän todennäköisesti lisäävän vihamielisen toiminnan tiheyttä. Se luonnehti rajatun sotilaallisen hyökkäyksen riskiä pieneksi mutta kasvavaksi ja arvioi Venäjän pyrkivän jakamaan Natoa. Varoitus kertoo huolesta, joka koskee tilanteen kärjistymistä ja liittokunnan yhtenäisyyttä; se ei ennusta laajemman sodan jo alkaneen. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa hybridi-iskuihin ja sabotaasiin. 17

Naton pääsihteeri Mark Rutte on sanonut, että liittokunnalla on suunnitelmat sabotaasi- ja droonitilanteiden varalle. Toistuva tarve lähettää hävittäjiä ilmaan tuo silti esiin, kuinka vaikeaa ilmatilaloukkauksiin vastaaminen ja infrastruktuurin suojaaminen voi olla. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on vaatinut kriittisten kohteiden suojaamisen vahvistamista. 208

Välimeren uhasta on raportoitu, mutta iskua ei ole vahvistettu

The Guardianin siteeraaman uutisen mukaan Espanjaa, Ranskaa ja Italiaa oli varoitettu mahdollisesta Venäjän drooniuhasta Välimereltä tulevan vuoden aikana. Käytettävissä oleva tieto kuvaa raportoituun varoitukseen perustuvaa mahdollista uhkaa – ei vahvistettua Venäjän operaatiota eikä toteutunutta iskua. 13

Kokonaiskuva on siis vakava mutta epävarma. Euroopan päättäjät näkevät kehityksessä mahdollisen yrityksen koetella Naton valmiutta ja yhtenäisyyttä, mutta yksittäisten tapausten taustat ja vastuuarviot vaihtelevat. ”Hybridisota” kuvaa toimintaa, joka jää perinteisen sodankäynnin kynnyksen alle. Arvostelijoiden mukaan termi ei kuitenkaan saisi peittää sitä, että toiminnan seuraukset ovat yhä konkreettisempia. 1217