Pohjois-Korea hakee Ukrainan sodasta oppia asevoimiensa vahvistamiseen

Kyrylo Budanovin mukaan Pohjois-Korea muuttaa tukensa Venäjän hyökkäyssodalle tilaisuudeksi vahvistaa omaa armeijaansa. Hänen mukaansa Pjongjang toimittaa Venäjälle aseita ja materiaaleja, lähettää sotilaita taistelemaan ja hyödyntää sotakokemuksia omien aseidensa kehittämisessä. Budanov sanoo Pohjois-Korean valmistavan jo sarjatuotantona yksisuuntaisia hyökkäysdrooneja. 29 Viimeaikaiset harjoitukset ja tehdaskuvat kertovat droonikyvykkyyden näkyvästä kehittämisestä, mutta ne eivät yksin vahvista tuotannon laajuutta tai osoita hyökkäyksen olevan välitön.

Miten Venäjän tukeminen voi hyödyttää Pohjois-Koreaa?

Budanovin keskeinen viesti on, ettei kyse ole vain aseiden kulkemisesta Pohjois-Koreasta Venäjälle. Hänen mukaansa myös pohjoiskorealaiset joukot saavat suoraa kokemusta taistelusta, ja Pjongjang soveltaa sodasta opittua oman armeijansa kehittämiseen. Budanov sanoo Pohjois-Korean ottavan käyttöön uusia aseita, joista osa on venäläistä alkuperää. 29

Budanovin mukaan Venäjä auttaa Pohjois-Koreaa myös pitkän kantaman Shahed-tyyppisten droonien tuotannossa siirtämällä teknologiaa ja valmistusosaamista. 11 Kyse on Budanoville attribuoidusta väitteestä. Saatavilla olevat tiedot eivät täsmennä mahdollisen siirron ehtoja tai laajuutta.

Harjoitukset ja tehdaskuvat näyttävät kehitystä

Institute for the Study of Warin mukaan 12. syyskuuta järjestetyssä harjoituksessa käytettiin lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia, raketinheittimiä, risteilyohjuksia ja kahta droonityyppiä. Reuters kertoi myös Pohjois-Korean ilmoituksesta, jonka mukaan kyseessä oli drooneja, ohjuksia ja tykistöä sisältänyt kovapanosammunta. 717 Harjoitus osoitti, että useita asejärjestelmiä testattiin yhdessä. Se ei kuitenkaan yksin kerro, miten tehokkaasti niitä voitaisiin käyttää konfliktissa.

Kim Jong Unin 16.–18. syyskuuta tekemiin puolustusteollisuuden tehdasvierailuihin liittyvissä kuvissa näkyi useita droonityyppejä, myös yksisuuntaisia hyökkäysdrooneja. Kuvien perusteella droonit ovat näkyvä osa Pohjois-Korean sotilaallista kehitystyötä. Ne eivät silti yksin vahvista Budanovin väitettä jo vakiintuneesta massatuotannosta. 2

Pohjoiskorealaisia työntekijöitä Venäjän drooniteollisuudessa

Venäjän ja Pohjois-Korean tiivistyvistä sotilas- ja teollisuussuhteista kertoo myös Pohjois-Korean työvoiman käyttö Venäjällä. Bloombergin mukaan monenvälisen pakotteiden seurantaryhmän raportissa arvioitiin, että Venäjän drooniteollisuudessa työskentelisi jopa 25 000 pohjoiskorealaista. Työpaikkoihin kuuluu raportin mukaan myös Alabugan tuotantolaitoksia, joissa kootaan miehittämättömiä ilma-aluksia. Luku on arvio, ei vahvistettu työntekijöiden määrä.

Reutersin mukaan Pohjois-Korean valtionmedia kertoi Kim Jong Unin luvanneen ”laajentaa ja syventää” yhteistyötä Venäjän kanssa. Raportit viittaavat siihen, että maiden suhteet kattavat muutakin kuin rintamalle toimitettavia tarvikkeita. Ne eivät kuitenkaan kerro tarkasti, millaista sotilasteknologiaa tai osaamista Pohjois-Korea saa vastineeksi.

Miksi Budanov varoittaa riskistä – ja mitä tiedot eivät osoita

Budanovin huoli perustuu siihen, että taistelukokemus, kehittyvät aseet ja tiiviimpi yhteistyö Moskovan kanssa voivat lisätä Pohjois-Korean sotilaallisia toimintavaihtoehtoja ja kasvattaa Korean niemimaan konfliktin kärjistymisen vaaraa. 9 Kyse on arviosta tulevasta kyvykkyydestä ja riskistä, ei todisteesta välittömästä hyökkäyksestä.

Tietoja on syytä tarkastella eri tasoilla: Budanov kuvaa, miten Pohjois-Korea hänen mukaansa oppii sodasta ja vahvistaa aseistustaan; harjoitukset ja tehdaskuvat osoittavat asejärjestelmiin liittyvää toimintaa; työntekijämäärä puolestaan on ulkopuolisen ryhmän arvio. Yhdessä nämä tiedot tukevat huolta maiden sotilasyhteistyön tiivistymisestä, mutta eivät osoita, milloin konflikti voisi syttyä tai kuinka todennäköinen se on.