Kiinan tekoälyelokuvabuumi laskee kustannuksia – mutta syntyykö siitä hittejä?

Kiina yrittää tehdä tekoälyvideoista muutakin kuin halvan tuotantotavan: tavoitteena on rakentaa niiden ympärille pysyvä viihdeteollisuus. Paikallishallinnot tarjoavat studioille edullista laskentatehoa ja muita etuja, samalla kun suoratoistopalvelut ja elokuvantekijät kokeilevat uusia sisältömuotoja. Tuotanto on kasvanut nopeasti, mutta keskeinen kysymys on yhä auki: se, että sisältöä voi tehdä halvalla, ei vielä tarkoita, että yleisö valitsee sen tai että tekijät saavat siitä kestävää tuottoa. 17

Kaupungit rakentavat tuotannon edellytyksiä

Kiinan kaupungit kilpailevat tekoälyelokuvastudioista tarjoamalla esimerkiksi laskentakapasiteettia, tukia ja edullisempia toimitiloja. Shanghai on tarjonnut mikrodraamojen tekijöille laskentatehoa ja pilvipohjaisia tekoälymalleja. Pekingin Huairoun alueella puolestaan jaetaan kuponkeja laskentakustannusten pienentämiseksi. 18

Tuotannon halpeneminen on yksi alan vetovoimatekijöistä. Kiinan valtiollisen CCTV-kanavan mukaan tekoälyllä tehdyn lyhytdraaman minuutin tuotantokustannus putosi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla noin 5 000 yuanista muutamaan sataan yuaniin. 1 Myös suoratoistopalvelut viestivät kiinnostuksestaan: iQIYI on kertonut panostavansa tekoälyyn vahvasti ja tarjoavansa tukea osalle palvelussaan julkaistavan tekoälysisällön tekijöistä.

Tuet ja halvempi tuotanto auttavat tekemään enemmän pienemmällä alkupanostuksella. Ne eivät kuitenkaan vielä kerro, löytääkö teos yleisön tai tuottaako se tekijöilleen rahaa.

Sisältöä syntyy paljon, hittejä vähemmän

Tuotannon mittakaava on huomattava. DataEyen mukaan Douyinissa – Kiinan TikTokin kaltaisessa videopalvelussa – julkaistiin vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 221 900 uutta tekoälyohjelmaa. Niistä 1 055 keräsi yli 100 miljoonaa katselua. Ero kertoo markkinasta, jossa tarjontaa on runsaasti mutta suurmenestykset ovat harvinaisempia.

Tavoitteet ulottuvat myös lyhyistä videoista pidempiin elokuviin. Kiinan kansallinen elokuvaviranomainen myönsi julkisen esityksen luvan 90-minuuttiselle tekoälyllä tuotetulle tieteiselokuvalle Sanxingdui: Future Memories. Lupa on askel kohti teatterilevitystä, mutta se ei vielä kerro, menestyykö elokuva lipputuloissa.

Ulkomaille on reittejä, mutta kysyntää ei voi vielä päätellä

Kiinalaisilla lyhytdraamasovelluksilla on jo merkittävää liiketoimintaa ulkomailla. Chambersin toimialaoppaassa niiden ulkomaiseksi liikevaihdoksi ilmoitetaan 3,24 miljardia dollaria vuonna 2025. Shanghain tukitoimiin kuuluu myös tekoälyä hyödyntävien mikrodraamojen ulkomaisen jakelun tukeminen. 121

Luvut viittaavat mahdollisiin kansainvälisiin jakelukanaviin, mutta niitä on syytä tulkita tarkasti: sovellusten liikevaihto kattaa kiinalaiset lyhytdraamat yleisesti, eikä se kerro, kuinka suuri osuus tuli nimenomaan tekoälyllä tehdystä sisällöstä. Siksi se ei yksin todista tekoälyelokuvien tai -draamojen ulkomaisesta kysynnästä.

Ylitarjonta, omaperäisyys ja oikeudet huolettavat

Kun tuotanto halpenee, alalle pääsee helpommin uusia tekijöitä – mutta samalla alustoille voi tulvia keskenään kilpailevia teoksia. Douyinin julkaisumäärän ja suuren katselurajan ylittäneiden ohjelmien välinen kuilu nostaa yleisön huomion ja sisällöstä erottumisen keskeisiksi liiketoimintakysymyksiksi.

Huolia herättävät myös toisteisuus ja omaperäisyys, esiintyjien kasvojen ja äänten käyttö sekä tekoälyn vaikutus näyttelijöiden ja muiden luovien alojen työpaikkoihin. 1516 Tekijänoikeuksien omistajuuteen ja loukkauksiin liittyvät säännöt ovat yhä epäselviä, joten selkeät luvat ja lisenssit ovat alan tulevaisuuden kannalta tärkeitä. 17

Kiinan tekoälyelokuvahanke on saanut vauhtia tuista, laskevista kustannuksista ja uusista jakelukokeiluista. Alan menestys ei kuitenkaan riipu vain siitä, kuinka paljon sisältöä voidaan tuottaa. Ratkaisevaa on, syntyykö omaleimaisia teoksia, jotka löytävät maksavan yleisön – ja pystytäänkö samalla vastaamaan oikeuksiin ja työllisyyteen liittyviin huoliin.