Etelä Korea voi 13.9.2026 alkaen käsitellä myös muuhun ulkomaahan kuin Pohjois Koreaan liittyvää valtionsalaisuuksien hankintaa tai vuotamista vakoiluna, jos uuden säännöksen ehdot täyttyvät.[1][11] Uusi 98 2 § voi koskea arkaluonteista puolijohde tai tekoälytietoa, mutta arvokas yrityssalaisuus ei automaattisesti o...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-6 SolKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: How does South Korea’s expanded espionage law, which took effect in September 2026 as the Criminal Act’s first major espionage-law expansion. Article summary: South Korea’s revision, effective September 13, 2026, broadens espionage coverage beyond North Korea to foreign countries and equivalent organizations, creating a route to prosecute qualifying technology theft as a natio. Topic tags: general, news, general web. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts with fake numbers
Etelä-Korean vakoilulain laajennus tuli voimaan 13. syyskuuta 2026. Muutos paikkaa pitkään arvosteltua aukkoa: aiempi vakoilusäännös koski käytännössä Pohjois-Korean hyväksi tehtyjä tekoja, kun taas uusi säännös ulottuu myös muihin ulkomaihin liittyviin tapauksiin. Syyttäjät saivat näin uuden keinon käsitellä vakavia teknologiavuotoja kansallisen turvallisuuden rikoksina – jos lain tunnusmerkit täyttyvät.1
11
Aiempi säännös koski ”vihollisvaltion” hyväksi tehtyä vakoilua. Rikoslain uusi 98-2 § koskee ulkomaahan tai siihen rinnastettavaan organisaatioon liittyvää vakoilua; vihollisvaltiota koskeva säännös jäi edelleen voimaan. Muutosta on kuvattu ensimmäiseksi merkittäväksi laajennukseksi sen jälkeen, kun vakoilusäännökset saivat alkunsa vuonna 1953.13
14
Uusi pykälä kattaa valtionsalaisuuksien etsimisen, keräämisen, paljastamisen, siirtämisen tai välittämisen, kun teko tapahtuu ulkomaan tai siihen rinnastettavan organisaation ohjauksesta, yllytyksestä tai muun yhteydenpidon perusteella. Uudesta rikoksesta ilmoitettu vankeusrangaistus on vähintään kolme ja enintään 30 vuotta.7
11
14
Puolijohde- ja tekoälyalalle ero on olennainen. Arkaluonteinen tekninen tieto voi tulla kyseeseen vakoilututkinnassa, mutta yrityksen liikesalaisuus ei muutu valtionsalaisuudeksi vain siksi, että se on arvokas tai päätyy ulkomaille. Saatavilla olevat tiedot eivät myöskään osoita, että jokainen Etelä-Korean kansallisesti keskeiseksi teknologiaksi luokittelema tieto täyttäisi automaattisesti uuden pykälän valtionsalaisuutta koskevan ehdon. Auki jää myös, milloin yksityinen ulkomainen yhtiö katsotaan ulkomaahan rinnastettavaksi organisaatioksi.4
11
14
Yhden raportin mukaan syyttäjille siirrettyjen ulkomaille suuntautuneiden teknologiavuototapausten määrä nousi yhdeksästä vuonna 2021 yhteensä 33:een vuonna 2025. Toisessa raportissa Kiinan osuudeksi ulkomaille suuntautuneista tapauksista ilmoitetaan 54,5 prosenttia. Luvut kuvaavat ulkomaille liittyvien tutkintojen merkitystä, mutta saatavilla olevista tiedoista ei selviä, onko raporteissa käytetty samaa tapausmääritelmää tai vertailujoukkoa.3
16
Näiden tietojen perusteella ei voi luotettavasti ilmoittaa kaikkien vuoden 2025 teknologiavuotojen kokonaismäärää, alakohtaista jakaumaa eikä sisäpiiriläisiin tai pieniin ja keskisuuriin yrityksiin liittyviä osuuksia. Ne eivät myöskään vahvista Kiinan ulkoministeriön vastausta tai Sangmyungin yliopiston professori Lee Jong-hwanin näkemyksiä rangaistuksista, rekrytoinnista tai Kiinan puolijohdeteollisuuden kasvusta.
Uusi rikosnimike voi auttaa puuttumaan tekoon sen jälkeen, kun lain ehdot täyttävä salaisuus on paljastettu. Se ei kuitenkaan saa jo luovutettua tietoa takaisin. Siksi epäilyttävien rekrytointiyhteydenottojen tunnistaminen, tietojen käyttöoikeuksien valvonta ja pienempien toimittajien suojaaminen täydentävät rikosoikeudellisia toimia. Kyse on ennaltaehkäisyn tarpeesta, ei väitteestä, että uusi laki yksin pysäyttäisi vuodot.
Kansanedustaja Koh Dong-jiniin liitetty erillinen lakiehdotus nimeäisi ulkomaiset yritykset nimenomaisesti ja nostaisi ilmoitetun vähimmäisrangaistuksen kolmesta kymmeneen vuoteen. Se on uusi muutosehdotus, ei 13. syyskuuta voimaan tullut rangaistusasteikko.5
14
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Etelä Korea voi 13.9.2026 alkaen käsitellä myös muuhun ulkomaahan kuin Pohjois Koreaan liittyvää valtionsalaisuuksien hankintaa tai vuotamista vakoiluna, jos uuden säännöksen ehdot täyttyvät.[1][11]
Etelä Korea voi 13.9.2026 alkaen käsitellä myös muuhun ulkomaahan kuin Pohjois Koreaan liittyvää valtionsalaisuuksien hankintaa tai vuotamista vakoiluna, jos uuden säännöksen ehdot täyttyvät.[1][11] Uusi 98 2 § voi koskea arkaluonteista puolijohde tai tekoälytietoa, mutta arvokas yrityssalaisuus ei automaattisesti ole laissa tarkoitettu valtionsalaisuus.[4][11][14]
Uudesta rikoksesta ilmoitettu vankeusrangaistus on 3–30 vuotta. Erillinen ehdotus 10 vuoden vähimmäisrangaistuksesta ei ole voimassa oleva laki.[5][14]