Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Kiinan presidentti Xi Jinpingin tapaamisen alla tekoälystä piirtyy kaksi erilaista kysymystä: miten maat voivat välttää vaarallisia väärinkäsityksiä ja pitäisikö niiden sopia uusista rajoista tekoälyn kehittämiselle. Ensimmäiseen Yhdysvallat on ehdottanut keskusteluyhteyttä. Jälkimmäiseen Trump on suhtautunut torjuvasti.
4
10
Trump luottaa nykyiseen valvontaan
Trump sanoi haluavansa jättää ”superälyä” koskevan politiikan ennalleen. Hän väitti Kiinan olevan samalla kannalla ja nimesi Yhdysvaltain oikeusministeriön, Department of Justicen, tekoälyn turvamekanismiksi.
10 Käytännön ero on olennainen: nykyisiin lakeihin perustuva puuttuminen ei ole sama asia kuin tekoälyä varten laaditut ennakoivat testaus-, käyttöönotto- tai valvontasäännöt.
Kiinan kannasta tiedetään tässä yhteydessä vain se, mitä Trump siitä sanoi. Hänen lausuntonsa ei yksin osoita, että Kiina olisi sitoutunut torjumaan kaikki uudet turvarajat.
10
Samaan aikaan tekoäly-yhtiöiden johtajat ovat painottaneet toisenlaista lähestymistapaa. OpenAI:n Sam Altman ja Anthropicin Dario Amodei vetosivat YK:n turvallisuusneuvostossa hallitusten yhteistyön puolesta. Amodei varoitti huonosti hallitun tekoälyn voivan muodostaa riskin koko ihmiskunnalle ja sanoi olevansa valmis hidastamaan kehitystä uusien järjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi.
2
14
Ilmoituskanava olisi yhteistyötä, ei turvallisuussopimus
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent ehdotti Kiinan varapääministeri He Lifengin kanssa käymissään keskusteluissa mekanismia, jonka kautta maat voisivat ilmoittaa toisilleen tekoälyn turvallisuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Ehdotus oli tarkoitus tuoda presidenttien harkittavaksi.
4
Tällainen kanava voisi auttaa maita selvittämään poikkeustilanteita ja vähentämään väärinkäsityksiä. Se ei kuitenkaan itsessään velvoittaisi niitä testaamaan tekoälyjärjestelmiä, rajoittamaan niiden käyttöönottoa tai hyväksymään riippumatonta valvontaa. Käytettävissä olevat tiedot eivät osoita, että maat olisivat sopineet sitovasta turvallisuusjärjestelmästä.
4
Siruvienti on eri kiista
Tekoälyn turvallisuuskeskusteluun limittyy kilpailu sen kehittämiseen tarvittavasta teknologiasta. Washington ja Peking pitävät tekoälyä tärkeänä taloudelliselle ja sotilaalliselle kilpailukyvylleen, mutta ovat erimielisiä muun muassa edistyneiden sirujen saatavuudesta.
3
Yhdysvalloissa senaatin demokraatit, heidän joukossaan Chuck Schumer ja Elizabeth Warren, ovat vaatineet tiukempia rajoituksia kehittyneiden tekoälysirujen ja niiden valmistuslaitteiden viennille Kiinaan. Myös edustajainhuoneen Kiina-valiokuntaa johtava republikaani John Moolenaar on vaatinut tiukempia teknologiarajoituksia.
11
12
5 Vientivalvonta koskee Kiinan pääsyä tekoälyn kehittämisen välineisiin; se ei ratkaise sitä, millaisia turvallisuusvaatimuksia valmiille järjestelmille asetetaan.
Tähänastisten tietojen perusteella mahdollinen edistys tarkoittaisi ennen kaikkea parempaa yhteydenpitoa, ei yhteisesti hyväksyttyjä rajoja tekoälyn kehittämiselle. Se, syntyykö tapaamisesta velvoittavaa yhteistyötä, selviää vasta konkreettisista päätöksistä ja niiden toimeenpanosta.
4
10