Kiinan datakeskusten sähkönkulutus kasvaa nopeasti, ja maa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Ydinvoimaan kohdistuvat panostukset etenevät kuitenkin kolmessa eri tahdissa: perinteisiä fissioreaktoreita rakennetaan jo, pieniä modulaarisia fissioreaktoreita suunnitellaan ja fuusiossa tavoitellaan vasta teknisiä läpimurtoja. Tässä käsitellyt pienreaktori- ja fuusiohankkeet eivät vielä tuota sähköä kaupallisesti.
10
12
14
Vuoden 2030 sähkötarpeeseen vastataan nykyisellä rakentamisella
Energiakonsultti Wood Mackenzien ennusteen mukaan Kiinan datakeskusten sähkönkulutus noin nelinkertaistuu 774 terawattituntiin vuonna 2030. Se vastaisi noin 6:ta prosenttia maan sähkönkulutuksesta.
10 Taustalla on muun muassa tekoälyn lisäämä laskentatehon tarve.
Kiinassa on 64 toiminnassa olevaa ydinreaktoria ja 38 rakenteilla. Rakenteilla olevat reaktorit toisivat lähes 40 gigawattia lisää kapasiteettia. Siksi niiden rakennusohjelma on vuoden 2030 kysynnän kannalta olennaisempi kuin suunnitteilla olevat fuusiovoimalat.
12
Junhen pienreaktori tähtää ensi vuosikymmenelle
Shanghailainen Junhe Nuclear on kerännyt tiettävästi 300 miljoonaa juania rahoitusta. Yhtiö suunnittelee pientä modulaarista fissioreaktoria ja tavoittelee koelaitoksen käyttöönottoa noin vuonna 2031. Mahdollisena vaihtoehtona se on esittänyt entisten hiilivoimaloiden alueiden ja työntekijöiden hyödyntämistä. Kyse on tavoitteesta, ei hyväksytystä tai valmistuneesta voimalasta.
7
11
Fuusiorahoitus kasvaa, mutta sähköntuotanto on vielä tavoite
NovaFusionX:n raportoidut rahoituskierrokset ovat olleet 500 miljoonaa, 700 miljoonaa ja 1,2 miljardia juania – yhteensä noin 2,4 miljardia juania. Yhtiö tavoittelee ensimmäistä plasmaa vuoden 2026 loppuun mennessä ja on esittänyt vuoden 2029 tavoitteeksi tilanteelle, jossa fuusioreaktio tuottaisi enemmän energiaa kuin sen ylläpitämiseen kuluu. Perustaja haluaa lyhentää mahdollisen kaupallistamisen aikajänteen 5–10 vuoteen. Ensimmäinen plasma tai kokeellinen energiavoitto ei silti vielä tarkoittaisi, että datakeskukseen toimitetaan sähköä.
8
14
13
Kiinan etuna on mahdollisuus yhdistää reaktorirakentaminen koordinoituun valtiolliseen rahoitukseen ja kotimaiseen laitetoimitusketjuun: eräässä raportoidussa reaktorihankkeessa yli 90 prosenttia laitteista hankittiin kotimaasta. CSIS-tutkimuslaitoksen arvion mukaan Kiina mobilisoi fuusioon vähintään 6,5 miljardia dollaria julkista rahoitusta vuosina 2023–2025. Yhdysvalloissa fuusiota vievät eteenpäin vahvemmin yksityiset sijoitukset, myös teknologiayhtiöiltä, sekä liittovaltion tutkimus- ja välitavoiterahoitus. Yhdysvaltain etenemissuunnitelma tähtää ensimmäisten fuusiovoimaloiden käyttöönottoon 2030-luvun puolivälissä, mutta tunnistaa edelleen puutteita materiaaleissa ja toimitusketjuissa.
16
15
5
6
Ratkaiseva ero on aikataulussa: jo toimivat ja rakenteilla olevat fissioreaktorit voivat vaikuttaa sähköverkkoon ensin. Junhen koelaitos tähtää seuraavalle vuosikymmenelle, kun taas NovaFusionX:n fuusiotavoitteet ovat tutkimus- ja kehitysvaiheen etappeja – eivät varma osa vuoden 2030 sähköntarjontaa.
12
11
14