Euroopan keskuspankki (EKP) on jo reagoinut energian kallistumiseen koronnostoilla. Seuraavaa päätöstä varten sen on kuitenkin arvioitava eri asiaa: jääkö hintapiikki pääosin energiaan vai alkaako se vaikuttaa pysyvämmin palkkoihin, yritysten hinnoitteluun ja inflaatio-odotuksiin? Riski on olemassa, mutta näyttö ei toistaiseksi osoita palkka–hintakierrettä.
18
Miksi juuri palkat ratkaisevat?
Energian hinnannousu nostaa inflaatiolukua suoraan. EKP puhuu toisen kierroksen vaikutuksista, jos alkuperäinen hintashokki alkaa muuttaa palkkaratkaisuja, yritysten hintoja tai katteita ja odotuksia tulevasta inflaatiosta. Silloin hintojen nousu voi levitä laajemmalle ja pitkittyä.
18 Elokuussa euroalueen inflaatio nousi 3,3 prosenttiin lähes kokonaan energian kallistumisen vuoksi, mutta muu hintapaine pysyi maltillisena.
6
EKP:n neuvostoon kuuluva Olli Rehn on sanonut palkkojen nousun olevan maltillista eikä toisen kierroksen vaikutuksia ole vielä näkynyt. EKP:n pääekonomisti Philip Lanen mukaan työntekijät tietävät elinkustannusten nousseen, mutta työnantajilla on rajallisesti mahdollisuuksia korvata sitä suuremmilla palkankorotuksilla. Tämä auttaa selittämään vaimeaa palkkareaktiota, muttei takaa tilanteen pysyvän ennallaan.
15
Kaasu voi pitkittää hintashokkia
Lanen mukaan sekä öljyn että kaasun hinnoissa on nähty uusi nousuaalto. Siksi energian kallistumisen vaikutus kestää EKP:n maaliskuussa arvioimaa pidempään. Hän odottaa inflaation pysyvän koholla aiempaa pidempään ennen kuin se alkaa lähestyä EKP:n tavoitetta vuoden 2027 puolivälistä lähtien.
17
Kaasuvarastot ovat selvästi tavanomaista vähäisemmät. Varastojen täydentäminen on osaltaan nostanut kaasun hintaa, mikä voi näkyä kotitalouksien lämmityksessä ja yritysten sähkökuluissa.
8 Mitä kauemmin energian hinnat pysyvät korkeina, sitä pidempään ne voivat vaikuttaa talouteen. Se ei silti yksin todista, että palkkojen tai muiden hintojen nousu kiihtyy.
17
18
Mikä puoltaisi uutta koronnostoa?
EKP nosti ohjauskorkojaan syyskuussa 25 korkopistettä eli 0,25 prosenttiyksikköä kesäkuussa tehdyn samansuuruisen noston jälkeen. Syyskuun päätös vei talletuskoron 2,50 prosenttiin. EKP ennustaa inflaation olevan keskimäärin 3,0 prosenttia vuonna 2026, 2,5 prosenttia vuonna 2027 ja 2,1 prosenttia vuonna 2028.
3
9
12
Sijoittajat ovat lisänneet odotuksiaan uusista koronnostoista energian kallistuessa. EKP:n varapääjohtaja Boris Vujčić on kuitenkin muistuttanut, että markkinaodotuksia ohjaa nyt ennen kaikkea energian hinta. EKP tarkastelee päätöksissään myös muita talouden mittareita, ei seuraa markkinoiden korkoveikkauksia sellaisinaan.
1
7
Euroalueen talouskasvu yllätti toisella neljänneksellä myönteisesti, ja EKP nosti kasvunäkymäänsä. Myös syyskuun yrityskyselyssä talouden toimeliaisuus kiihtyi odottamatta. Vahvempi kasvu antaa EKP:lle enemmän liikkumavaraa harkita uutta nostoa, mutta ei tee siitä väistämätöntä. Ratkaisevaa on edelleen, alkaako energian kallistuminen näkyä pitkäkestoisena palkkojen ja muiden hintojen nousuna. Käytettävissä oleva näyttö ei osoita, että maailmantalouden kasvuluvuilla olisi erillinen, ratkaiseva vaikutus EKP:n seuraavaan päätökseen.
18
7