Miksi Kiina tutkii DeepSeekiä ja Moonshotia Claudeen ohjatuista käyttäjäpyynnöistä

Raportoidun tutkinnan taustalla on ennen kaikkea dataan, käyttäjäsuojaan ja digitaalisesta suvereniteetista huolehtimiseen liittyvä kysymys: ohjattiinko kiinalaisiin tekoälypalveluihin tarkoitettuja käyttäjäpyyntöjä salaa Anthropicin Claude-mallille? Jos näin tapahtui, Kiinan viranomaisille kyse ei ole vain kilpailijan mallin ominaisuuksien kopioinnista, vaan myös siitä, saattoiko mahdollisesti arkaluonteista kiinalaista dataa päätyä yhdysvaltalaiseen tekoälyjärjestelmään käyttäjien tietämättä. Tutkinta on yhä kesken, eikä väitteitä ole vahvistettu viranomaisten julkisiksi johtopäätöksiksi.

Välitön syy: väitetty pyyntöjen salainen reititys Claudeen

Anthropic kertoo havainneensa DeepSeekiin, Moonshotiin ja MiniMaxiin liittyneitä laajamittaisia kampanjoita, joiden tarkoituksena oli poimia Clauden kyvykkyyksiä muiden mallien kehittämiseksi. Yhtiön mukaan kampanjoissa käytettiin vilpillisiä tilejä ja rikottiin palvelun käyttö- ja alueellisia pääsyrajoituksia. Anthropic kutsuu käytäntöä laittomaksi distilloinniksi. 45

Kiinan sääntelijän näkökulmasta merkittävin väite on, ettei liikennettä olisi synnyttänyt pelkästään testikäyttö. Anthropicin mukaan Kimi-malliperheen kehittäjä Moonshot välitti asiakkaiden pyyntöjä hiljaisesti Claudeen ja esitti Clauden vastaukset käyttäjille Kimin tuottamina. Anthropic väittää, että Moonshot välitti erään kymmenen päivän jakson aikana lähes 300 000 asiakaspyyntöä 5 380 vilpillisen tilin verkoston kautta. 10

Anthropic väittää myös DeepSeekin ohjanneen käyttäjäpyyntöjä Claudeen. Anthropicin väitteitä käsitellyt uutisointi arvioi DeepSeekin toiminnan käsittäneen 12,1 miljoonaa Claude-vaihtoa 14 päivän aikana heinäkuussa. Anthropicin aiemman kuvauksen mukaan kampanjoiden kohteena olivat muun muassa päättely, ohjelmointi, data-analyysi, työkalujen käyttö ja agenttitoiminnot. 4

Kyse on Anthropicin väitteistä, ei Kiinan kyberavaruushallinnon CAC:n riippumattomasti vahvistamista päätelmistä. Ero on olennainen, sillä väitetyn toiminnan laajuus, tekijät ja tarkoitus ovat kiistan keskeisiä kysymyksiä.

Miksi CAC:ta kiinnostaa mahdollinen data-altistus

Raportoitu CAC:n tutkinta koskee sitä, saattoiko käyttäjädataa päätyä Anthropicille väitetyn reitityksen kautta. Viranomaisten kerrotaan kutsuneen kuultaviksi kaikki seitsemän Anthropicin raportissa nimettyä yhtiötä sekä kuulustelleen DeepSeekin ja Moonshotin henkilöstöä. Rangaistuksista ei ollut raportointihetkellä tehty päätöstä.

Tämä on erillinen sääntelykysymys verrattuna immateriaalioikeuksia koskevaan kiistaan. Vaikka Anthropicin väitteet luvattomasta distilloinnista kiistettäisiin, asiakkaiden kehotteiden huomaamaton lähettäminen toiselle mallipalveluntarjoajalle voisi herättää kysymyksiä esimerkiksi siitä,

• kerrottiinko käyttäjille, missä heidän pyyntönsä käsitellään;
• siirrettiinkö Kiinan ulkopuolelle arkaluonteisia viranomais-, yritys- tai henkilötietoja; ja
• vastasivatko palveluntarjoajan datankäsittelyn käytännöt asiakkaille annettuja tietoja.

Kiinalla on siis peruste tutkia väitettyä reititystä datansuvereniteetin ja käyttäjien suojan näkökulmasta ilman, että se hyväksyisi Washingtonin tai Anthropicin laajemman tulkinnan mallivarkaudesta.

Distillointi on kiistan toinen puoli

Distilloinnilla tarkoitetaan yleensä sitä, että heikompaa mallia koulutetaan vahvemman mallin tuottamilla vastauksilla. Anthropic väittää, että näissä tapauksissa toiminta oli luvatonta ja tarkoitettu hankkimaan yhtiön omistamia kyvykkyyksiä laajassa mittakaavassa. 4

Anthropicin syyskuun uhkaraportin mukaan Moonshotiin liitettiin yli 23 miljoonaa vaihtoa touko–heinäkuussa 2026. Yhtiö kuvasi väitetyn reitityksen osaksi laajempaa kampanjaa. 10 Anthropic nimesi myös muita Kiinassa toimivia laboratorioita.

Poliittinen kiista ei siis koske sitä, olisiko kaikki mallien distillointi itsessään aina perusteetonta. Kyse on väitetystä yhdistelmästä: rajoitettuun palveluun pääsystä vilpillisten tilien avulla, välityspalvelinverkoista, asiakaspyyntöjen salaamisesta ja vastausten käyttämisestä kilpailevien järjestelmien koulutukseen.

Kiinan ja Yhdysvaltojen erilaiset vastaukset

Peking on torjunut Yhdysvaltain väitteet, joiden mukaan kiinalaiset tekoälykehittäjät harjoittaisivat yhdysvaltalaisten huippumallien ominaisuuksien ”aggressiivista” tai ”haitallista” poimintaa. 18

Yhdysvaltain vastaus on ollut selvemmin kansalliseen turvallisuuteen painottuva. FBI, NSA ja kyberturvallisuusviranomainen CISA nimesivät yhteisessä tiedotteessaan DeepSeekin, Moonshot AI:n, Alibaban, MiniMaxin, StepFunin ja Z.AI:n. Viranomaiset väittävät yhtiöiden, todennäköisesti Kiinan viranomaisten tietäessä, poimineen miljardien tokenien verran sisältöä miljoonien pyyntöjen kautta yhdysvaltalaisista huippumalleista, kuten Claudesta, GPT:stä, Geministä ja Grokista, ainakin vuoden 2024 lopulta alkaen. 17

Tiedote on tiedustelu- ja kyberturvallisuusarvio, ei tuomioistuimen ratkaisu tai oikeudellinen vastuupäätös. Samoin raportoitu CAC:n tutkinta ei itsessään todista Anthropicin väitteitä. Selvää kuitenkin on, että hallinnot tarkastelevat samaa väitettyä toimintaa eri näkökulmista: Yhdysvallat painottaa yhdysvaltalaisten tekoälykyvykkyyksien poimintaa, kun taas Kiinan raportoidussa tutkinnassa korostuu mahdollisuus, että kiinalaista dataa siirrettiin ulkomaille.

Miksi ajoitus on poliittisesti merkittävä

Kiista nousi esiin aikana, jolloin DeepSeekin odotettiin osallistuvan YK:n turvallisuusneuvoston tekoälyriskejä käsittelevään tilaisuuteen YK:n yleiskokousviikolla. Samalla Donald Trumpin ja Xi Jinpingin odotettiin keskustelevan tekoälyturvallisuudesta ja strategisesta kilpailusta.

Siksi kyse on laajemmasta asiasta kuin tekoälyyhtiöiden välisestä kiistasta. Tapaus testaa, miten tekoälyn hallinta, rajat ylittävät datasäännöt, mallien pääsynhallinta ja kansallisen turvallisuuden politiikka törmäävät, kun kilpailevia malleja koulutetaan ja tarjotaan eri oikeudenkäyttöalueilla.

Mitä ei vielä tiedetä

Useita keskeisiä kysymyksiä on yhä avoinna:

• vahvistaako CAC väitetyn reitityksen ja määrääkö se seuraamuksia;
• mitä käyttäjädatan luokkia Claudeen mahdollisesti päätyi;
• ilmoitettiinko mahdollisesti asianomaisille käyttäjille; ja
• ryhtyvätkö Yhdysvaltain viranomaiset uusiin toimiin nykyisen tiedotteen lisäksi.

Käyttäjille ja yritysasiakkaille käytännön opetus on selkeä: tekoälypalvelun mallin nimi ei yksin kerro, missä kehotteet käsitellään. Luottamuksellista tietoa käsittelevien organisaatioiden kannattaa vaatia selkeät, dokumentoidut tiedot pyyntöjen reitityksestä, alihankkijoista, säilytysajoista ja rajat ylittävistä tiedonsiirroista.