Kyse taitaa olla mielessä koetusta erillisestä hahmosta tai keskustelukumppanista. Jotkut ihmiset kuvaavat tällaista hahmoa tulpaksi. Kokemus voi tuntua hyvin todelta, mutta siitä ei seuraa, että mieleen olisi syntynyt itsenäinen olento tai toinen tietoisuus. Tutkimuksissa on ennen kaikkea kuvattu ihmisten kokemuksia, ei osoitettu erillisen olennon olemassaoloa.
6
12
Mitä tulpa yleensä tarkoittaa?
Nykyisessä verkkokulttuurissa tulpamanssilla tarkoitetaan harjoittelua, jossa mielikuvituskumppania kehitetään kohdistamalla siihen toistuvasti huomiota ja käymällä sen kanssa sisäisiä keskusteluja. Harjoittajat voivat ajan mittaan kokea, että hahmon vastaukset tulevat spontaanisti eivätkä tunnu tietoisesti keksityiltä. He saattavat pitää tulppaa persoonallisena ja omatahtoisena kumppanina, joka jakaa heidän mielensä ja kehonsa. Tämä on kuitenkin kuvaus harjoittajien omasta kokemuksesta, ei tieteellinen vahvistus siitä, että hahmo olisi itsenäinen mieli.
12
Mitä asiasta tiedetään — ja mitä ei?
- Kokemuksia todella raportoidaan. Ihmiset kertovat tällaisista sisäisistä hahmoista ja keskusteluista, ja tutkijat ovat haastatelleet heitä. Siksi ei ole perusteltua olettaa, että kaikki kuvaukset olisivat keksittyjä.
6
- Psykologisia selitysmalleja on. Ilmiötä tutkitaan suhteessa sisäiseen puheeseen, mielikuvituskumppaneihin ja äänten kuulemisen kaltaisiin kokemuksiin. Nämä ovat tapoja selittää, miksi ajatus tai sisäinen vastaus voi tuntua jonkun toisen tuottamalta.
5
6
- Erillisestä tietoisuudesta tai yliluonnollisesta olennosta ei ole riittävää näyttöä. Autonomian tunne ei yksin ratkaise sitä, onko kyseessä itsenäinen olento. Ajatusmuotoja koskeville paranormaaleille tulkinnoille ei ole suoraa kokeellista tukea.
11
12
Onko kyse aidosti tiibetiläisestä käsitteestä?
Yhteys Tiibetiin on olemassa, mutta populaarissa tarinassa se usein yksinkertaistuu liikaa. Tutkimuksen mukaan länsimainen tulpa-käsitys muotoutui muun muassa Alexandra David-Néelin vuonna 1929 julkaistujen kuvausten ja teosofian vaikutuksesta. Siksi nykyistä tulpamanssia ei pidä rinnastaa suoraan tiibetinbuddhalaisuuden historiallisiin käytäntöihin.
15
Milloin asiasta kannattaa hakea tukea?
Epätavallinen sisäinen kokemus ei sellaisenaan tarkoita mielenterveyden häiriötä. Osa ihmisistä kuulee ääniä ilman, että he tarvitsevat kliinistä hoitoa.
4 Jos kokemukset kuitenkin ovat ei-toivottuja tai pelottavia, häiritsevät unta, vaikeuttavat arkea tai tuntuvat vievän hallinnan tunteen, niitä ei kannata yrittää voimistaa yksin. Silloin on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Lyhyesti: tulpa on nimitys kokemukselle, jossa mielessä koetaan erillinen hahmo tai keskustelukumppani. Kokemus voi olla ihmiselle merkityksellinen ja aidon tuntuinen, mutta tutkimus ei vahvista, että harjoittelu loisi itsenäisen tietoisuuden tai kehon ulkopuolisen olennon.