Ennätysvahva El Niño voi kiristää Aasian ruoka- ja vesipainetta

El Niñon suurin uhka ei ole yksi yksittäinen sääilmiö vaan toisiaan vahvistava ketju. Kuivempi ja kuumempi sää voi vähentää vettä pelloilta ja kaupungeilta, lisätä paloriskiä ja heikentää satoja samaan aikaan, kun polttoaineen ja lannoitteiden kallistuminen nostaa ruoantuotannon kustannuksia. NOAA:n mukaan lokakuun–joulukuun 2026 El Niñolla on 75 prosentin todennäköisyys nousta historialliselle tasolle, joka ylittäisi voimakkuudeltaan kaikki vuodesta 1950 mitatut El Niño -tapahtumat. Vaikutukset alueilla ovat kuitenkin todennäköisiä riskejä, eivät varmoja seurauksia. 1

Kuivuus voi muuttua vesi-, palo- ja savusumuongelmaksi

Vähäiset sateet ja korkeat lämpötilat kuluttavat maaperän kosteutta ja vesivarastoja. Se voi siirtää kylvöjä, pienentää satoja ja kasvattaa metsä- sekä turvepalojen vaaraa. Indonesiassa palojen savu voi kulkeutua rajojen yli Malesiaan ja Singaporeen. Tällaisesta savusumusta seuraa terveys-, liikenne- ja työn tuottavuuskustannuksia. 5

Riisi ja palmuöljy ovat erityisen alttiita

Riisin maailmanmarkkinat ovat herkät häiriöille, koska suuri osa viennistä tulee Intiasta, Vietnamista ja Thaimaasta – alueilla, joilla kuumuus ja sateiden häiriöt voivat osua ratkaiseviin kasvuvaiheisiin. Vesipula kylvön, kukinnan tai jyvien täyttymisen aikaan heikentäisi tuotantoa. Hallitukset voivat tällöin pyrkiä turvaamaan kotimaisen saatavuuden, mikä kiristäisi vientimarkkinoita entisestään. 5

Indonesiassa ja Malesiassa kuivuus ja kuumuus voivat heikentää öljypalmun hedelmätuotantoa. Palot ja kuljetushäiriöt lisäisivät samalla toimitusriskiä.

Ruokahinnat ja haavoittuvimmat kotitaloudet

Riisin, kasviöljyjen ja muiden peruselintarvikkeiden tuotannon heikkeneminen nostaa hintoja suoraan ja kasvattaa ruokaa tuovien maiden tuontilaskua. YK:n Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että voimakas El Niño voisi lisätä akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivien määrää lähes 49 miljoonalla vuoden 2027 loppuun mennessä. Tällöin akuutisti ruokaturvattomia olisi yhteensä 274 miljoonaa ihmistä 45 maassa. 2

Isku kohdistuu ankarimmin pienituloisiin kotitalouksiin, joilla ruoka vie suuren osuuden menoista ja joiden taloudellinen puskuri on pieni.

Kalliit lannoitteet ja polttoaine pahentavat vaikutusta

Konfliktien aiheuttamat häiriöt polttoaineen ja lannoitteiden saatavuudessa nostavat viljelijöiden kustannuksia: kastelu, koneet, kuljetukset ja lannoitus kallistuvat. Se voi vähentää kylvöalaa tai tuotantopanosten käyttöä juuri silloin, kun kuivuus painaa satoja alaspäin. Yhdistelmä voi olla vahingollisempi kuin kumpikaan kriisi erillään. 13

Ruokainflaatio, maaseudun tulomenetykset, savusumun terveyshaitat sekä kasvavat tukien, tuonnin ja katastrofiavun menot voivat lisätä köyhyyttä ja rasittaa julkista taloutta. Intia, Indonesia ja Filippiinit on nostettu esiin maina, joissa ilmastoperäinen ruokashokki voi kasvattaa jo olemassa olevia ruokaturva- ja levottomuusriskejä. Levottomuudet eivät kuitenkaan ole väistämätön seuraus. 2

Entä väitteet biljoonaluokan tappioista?

Biljoonaluokan globaalit menetykset ovat mahdollisia vain laajana, usean vuoden mittaisena vertailuna – eivät vakiintuneena ennusteena juuri tälle El Niño -jaksolle. Eräässä analyysissä aiempien, vuosien 1982–1983 ja 1997–1998 El Niño -tapahtumien arvioidaan aiheuttaneen seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 4,1 biljoonan ja 5,7 biljoonan Yhdysvaltain dollarin tulomenetykset. Lukuja ei voi käyttää ennusteena vuosien 2026–2027 tapahtumalle. 8

Kaksi täsmennystä on tärkeää. NOAA arvioi El Niñon vahvistuvan vuoden 2026 loppuun asti ja pitää yli 90 prosentin todennäköisyyttä erittäin vahvalle tapahtumalle pohjoisen pallonpuoliskon syksyllä ja talvella 2026–2027. Ennuste ei kuitenkaan takaa huippua juuri joulukuussa. 1

Myöskään väitteelle, että maailman elintarvikehyödykkeiden hinnat nousisivat varmasti yli 15 prosenttia, ei ole vahvaa virallista ennustepohjaa. Tyypillisen El Niñon IMF-arvio on noin 5 prosentin nousu maailman ruokahinnoissa vuoden kuluessa; ennätysvahva tapahtuma voisi silti johtaa tätä suurempaan nousuun. 8