EU:n KIDS Act kiristäisi lasten some- ja chatbot-sääntöjä

EU-komission ehdottama EU KIDS Act loisi koko EU:hun yhteiset ikäsäännöt sosiaalisen median käyttöön ja asettaisi lasten käyttämille digipalveluille uusia turvallisuusvaatimuksia. Ehdotus julkistettiin 17. syyskuuta, mutta se ei ole vielä voimassa oleva laki: Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenmaita edustavan neuvoston on vielä käsiteltävä ja hyväksyttävä lopullinen teksti. 1617

Ikärajat sosiaaliseen mediaan

Ehdotuksen mallissa alaikäisiä ei kohdeltaisi yhtenä ryhmänä, vaan oikeudet etenisivät iän mukaan:

• Alle 13-vuotiaat: eivät pääsisi sosiaalisen median palveluihin. He voisivat kuitenkin käyttää lapsille tarkoitettuja videonjakoalustoja vanhemman tai huoltajan hallinnoiman tilin kautta. 2
• 13–14-vuotiaat: voisivat käyttää sosiaalista mediaa vanhemman tai huoltajan valvomalla minitilillä. Tilin toimintoja rajoitettaisiin, ja käyttöaika olisi enintään tunti päivässä. 2517
• 15-vuotiaasta alkaen: nuori voisi luoda itsenäisen some-tilin, mutta palveluntarjoajan olisi tarjottava alaikäiselle suojaava, turvalliseksi suunniteltu tili. 117

Komission tavoitteena on yhtenäistää jäsenmaiden mahdollisesti toisistaan poikkeavia sääntöjä sekä vähentää lasten yksityisyyteen, turvallisuuteen ja tietoturvaan kohdistuvia riskejä niissä palveluissa, joissa riskit ovat erityisen merkittäviä.

Pelkkää somea laajempi ehdotus

KIDS Act ei rajoittuisi sosiaalisiin verkostoihin. Alaikäisiä koskevia suojavaatimuksia sovellettaisiin myös videonjakoalustoihin, verkkopeleihin, AI-kumppaneihin, keskustelubotteihin ja sovelluskauppoihin. 217

Keskeinen ajatus on, ettei sääntely koskisi vain sitä, kuka saa avata tilin. Se puuttuisi myös siihen, miten digitaalisia tuotteita suunnitellaan ja tarjotaan alle 18-vuotiaille.

Palveluilta vaadittaisiin turvallisuutta jo suunnitteluvaiheessa

Ehdotuksen ytimessä on vastuun siirtäminen enemmän palveluntarjoajille. Sen sijaan, että viranomaisten pitäisi jälkikäteen osoittaa palvelun aiheuttama haitta, yritysten olisi pystyttävä näyttämään, että palvelu on ikätasolle sopiva ja turvallisesti suunniteltu. 117

Ehdotus rajoittaisi toimintoja ja käytäntöjä, jotka voivat lisätä liiallista käyttöä tai altistaa alaikäisen ei-toivotuille kontakteille. Tällaisia olisivat esimerkiksi:

• tauoton loputon vieritys;
• palkitsemismekanismit ja muut sitoutumista lisäävät keinot;
• push-ilmoitukset nukkumisaikana;
• tuntemattomien ei-toivotut yhteydenotot;
• profilointiin perustuvat suosittelusyötteet ja lapsille kohdennettu personoitu mainonta; sekä
• alaikäisiin kohdistuvat rahankäytön ansat. 517

Kyse olisi siis muustakin kuin ikärajoista. Ehdotuksella pyritään rajoittamaan tuotesuunnittelua, jossa käyttäjän huomio tai rahankäyttö asetetaan nuoren turvallisuuden edelle.

AI-kumppanit ja chatbotit erityisessä tarkastelussa

AI-kumppaneille ja keskusteluboteille ehdotetaan omia sääntöjä. Alaikäisillä niiden pitäisi olla oletusarvoisesti pois päältä. Lisäksi kiellettäisiin ratkaisut, jotka jäljittelevät ihmisten välisiä suhteita tavalla, joka voi synnyttää emotionaalista riippuvuutta. 517

Tietyistä AI-kumppaneita ja yleiskäyttöisiä keskustelubotteja koskevien velvoitteiden rikkomuksista voitaisiin määrätä hallinnollinen sakko, joka olisi enintään 6 % palveluntarjoajan maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Komissio on hyväksynyt ja toimittanut ehdotuksen eteenpäin, mutta lopullista EU-asetusta ei ole vielä säädetty. Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelevat tekstistä EU:n tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Ikärajat, soveltamisala, iänvarmistuksen keinot, täytäntöönpano ja yksityiskohtaiset velvoitteet voivat vielä muuttua ennen kuin mahdollinen lopullinen sääntely tulee voimaan. 6

Siksi ehdotuksesta puhuttaessa on tärkeää erottaa suunnitellut säännöt nykyisestä lainsäädännöstä.

Iänvarmistus ja alustojen liiketoimintamallit herättävät kysymyksiä

Ikärajoitukset ovat todennäköisesti ehdotuksen kiistellyin osa. Arvostelijoiden mukaan ikäportit voivat olla vaikeita valvoa, ne saattavat kannustaa lapsia ilmoittamaan väärän iän ja ne voivat edellyttää yksityisyyden kannalta tungettelevia iänvarmistusratkaisuja. Huolta on esitetty myös siitä, että laajat velvoitteet voivat johtaa ylireagointiin tai tahattomiin vaikutuksiin hyvin erilaisissa palveluissa.

Toinen kritiikki kohdistuu siihen, että ikärajat voivat painottaa lasten pääsyä palveluihin puuttumatta riittävästi alustojen sitoutumista maksimoiviin, dataa hyödyntäviin ja mainontaan perustuviin kannustimiin. KIDS Act vastaa tähän osittain rajoittamalla koukuttavia toimintoja, profilointiin perustuvia syötteitä ja alaikäisiin kohdennettua personoitua mainontaa. Se, säilyvätkö nämä kohdat lopullisessa laissa ja miten niitä valvotaan, on keskeinen osa tulevaa lainsäädäntökeskustelua. 517

Neuvonantajat ja kansainvälinen vertailu

Komission mukaan valmistelutyöhön osallistui asiantuntijoita sekä teollisuuden, vanhempien ja nuorten edustajia. 2 Käytettävissä oleva aineisto ei kuitenkaan vahvista väitteitä yksittäisten neuvonantajien teknologia-alan sidoksista, eturistiriidoista tai väärinkäytöksistä. Näin ollen asiasta ei voi tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Lasten verkkoturvallisuutta ja ikäperusteista palveluihin pääsyä käsitellään myös muualla maailmassa. Tässä lähdeaineistossa ei kuitenkaan ole riittävän yksityiskohtaista ja vertailukelpoista tietoa yksittäisten EU:n ulkopuolisten maiden toimista. Selvää on, että EU:n ehdotus kuuluu laajempaan pyrkimykseen tehdä verkkopalveluista lapsille turvallisempia – samalla kun yksityisyyteen, toteutukseen ja alustojen vastuuseen liittyvät vaikeat kysymykset jäävät ratkaistaviksi.