Euroopan AI-strategia hakee irtiottoa riippuvuudesta

Euroopan ei pitäisi kohdella kehittynyttä tekoälyä teknologiana, jota voi tarvittaessa ostaa ulkomaisilta toimittajilta. Raportin A Transformative AI Strategy for Europe keskeinen viesti on, että tekoälystä on tullut taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti strategista infrastruktuuria. Ilman nopeita toimia Eurooppaa uhkaavat syrjäytyminen ja riippuvuus muista toimijoista tekoälykyvykkyyksien kehittyessä. 16

Tärkein tavoite: enemmän AI-laskentaa Eurooppaan

Raportin näkyvin ehdotus on kasvattaa voimakkaasti AI-datakeskusten laskentakapasiteettia. Tavoitteena on, että 15 % maailman AI-laskennasta sijaitsee EU:n alueella vuonna 2030. Nykyinen osuus on noin 5 %. Strategiaan liittyvässä uutisoinnissa julkisen panostuksen tarpeeksi on arvioitu 100 miljardia euroa datakeskuksiin ja laskentaan, ja tavoitteena on saada liikkeelle 1,5 biljoonaa euroa yksityistä pääomaa. 356

Kyse ei raportin mukaan ole infrastruktuurista infrastruktuurin vuoksi. Kotimainen laskentakapasiteetti nähdään Euroopan vaurauden, teknologisen itsemääräämisoikeuden ja turvallisuuden perustana. Muuten eurooppalaiset yritykset, tutkijat ja julkinen hallinto voivat jäädä muualla hallitun infrastruktuurin varaan. 1618

Julkinen raha vähentäisi yksityisten hankkeiden riskiä

Strategian ajatus ei ole, että valtio rakentaisi jokaisen datakeskuksen itse. Sen sijaan julkisen sektorin pitäisi tehdä strategisesti merkittävistä yksityisistä hankkeista rahoituskelpoisempia ja vähemmän riskialttiita.

Raportin omissa suosituksissa esitetään 75 miljardin euron kansallista julkista rahoitusta esimerkiksi lainatakausten, ennakko-ostositoumusten ja mahdollisten pääomasijoitusten kautta. Niillä vähennettäisiin tärkeiden datakeskusprojektien riskiä ja lisättäisiin Euroopassa sijaitsevaa AI-laskentaa. Laajempaa strategiaa koskevassa uutisoinnissa puhutaan 100 miljardin euron julkisesta kokonaispanoksesta. 36

Tavoitteena on siis käynnistää mittava eurooppalainen laskentainfrastruktuurin rakennusvaihe julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmällä.

Varma pääsy kehittyneimpään tekoälyyn siirtymävaiheessa

Raportti ei oleta, että Eurooppa voisi heti korvata kaikki johtavat ulkomaiset AI-toimittajat. Siksi se suosittaa turvaamaan luotettavan pääsyn kehittyneimpään tekoälyyn: sekä malleihin että niiden tarvitsemaan laskentaan. Samalla Euroopan pitäisi vahvistaa omaa teknistä ja institutionaalista kyvykkyyttään.

Tekijöiden mukaan Eurooppa on tällä hetkellä riippuvainen ulkomaisista toimittajista, kun kyse on pääsystä kehittyneimpään tekoälyyn. Raportti kehottaa hyödyntämään Euroopan teknologisia ja taloudellisia vahvuuksia, jotta pääsystä voidaan neuvotella takeita, ja suojaamaan näitä vahvuuksia ulkomaiselta haltuunotolta tai arvon rapautumiselta. 1718

Kyse on kaksiraiteisesta strategiasta: omaa infrastruktuuria ja osaamista kasvatetaan, mutta samalla varmistetaan, ettei Eurooppa jää teknologian kärjestä ulos ennen kuin omat valmiudet ovat riittävät.

Osaamista myös EU:n ja jäsenmaiden instituutioihin

Raportin mukaan jäsenmaiden ja EU:n toimielinten on saatava kehittyneimpään tekoälyyn liittyvää asiantuntemusta ja teknologiaa omiin rakenteisiinsa. Näin julkinen sektori voisi pysyä teknologisen kehityksen tahdissa sen sijaan, että se olisi täysin ulkopuolisten yritysten varassa arvioidessaan, hankkiessaan, käyttäessään tai valvoessaan AI-järjestelmiä. 12

Tämä on yhtä paljon hallinnon kuin teknologian kysymys. Viranomaisen on vaikea ohjata strategisesti merkittävää teknologiaa, jos sillä ei ole omaa kykyä arvioida järjestelmien toimintaa ja niiden synnyttämiä riippuvuuksia.

Jäsenmaille yhteinen toimitusketjuallianssi

Toinen keskeinen ehdotus on jäsenmaiden toimitusketjuturvallisuusallianssi. Raportin mukaan Euroopan mailla on merkittäviä solmukohtia maailmanlaajuisissa AI-toimitusketjuissa, mutta niiden strategista ja taloudellista vaikutusvaltaa ei hyödynnetä täysimääräisesti. 1217

Halukkaiden jäsenmaiden yhteenliittymä voisi Euroopan komission kanssa koordinoituna koota tätä vaikutusvaltaa neuvotteluissa ja turvallisuussuunnittelussa. Tavoitteena olisi parantaa Euroopan yhteistä neuvotteluasemaa ja tehdä pääsystä kehittyneeseen tekoälyyn luotettavampaa. 18

Varautuminen ei koske vain talouskilpailua

Strategiassa tekoäly nähdään kilpailukykykysymyksen lisäksi myös resilienssin ja varautumisen kysymyksenä. Suosituksiin kuuluu eurooppalaisten instituutioiden toimintavalmiuden parantaminen sekä kyky kestää transformatiiviseen tekoälyyn liittyviä riskejä. 1216

Raportin laajempi johtopäätös on, että kriisivarautumisessa on otettava huomioon tekoälyn voimistamat uhat samalla, kun kehittyneitä järjestelmiä hyödynnetään julkishallinnossa ja taloudessa. Pääsy teknologiaan, infrastruktuuri, julkisen sektorin osaaminen ja turvallisuussuunnittelu ovat sen näkemyksen mukaan samaa kokonaisuutta.

Ydinviesti: sääntely ei yksin riitä

Raportin vastaus riippuvuuden riskiin on koordinoitu eurooppalainen teollisuus- ja turvallisuusstrategia:

• kasvatetaan EU:n alueella sijaitsevan AI-laskennan osuus 15 prosenttiin maailmasta vuoteen 2030 mennessä;
• käytetään julkisia sitoumuksia moninkertaisen yksityisen rahoituksen mobilisointiin;
• turvataan pääsy kehittyneimpiin malleihin ja laskentaan samalla, kun omaa kyvykkyyttä rakennetaan;
• tuodaan kehittyneen tekoälyn osaamista EU:n ja jäsenmaiden instituutioihin; sekä
• kootaan jäsenmaiden vaikutusvaltaa strategisissa AI-toimitusketjuissa. 361218

Raportin perusväite on suoraviivainen: Eurooppa ei voi säilyttää todellista valinnanvapautta taloudellisesta ja turvallisuuspoliittisesta tulevaisuudestaan pelkällä sääntelyllä. Se tarvitsee myös infrastruktuuria, teknistä kyvykkyyttä ja neuvotteluvoimaa tekoälyekosysteemissä. 1618