Miksi kulta nousi viikon huippuun Fedin haukkamaisesta koronnostosta huolimatta

Kullan nousu ei merkinnyt sitä, että markkinat olisivat sivuuttaneet Yhdysvaltain keskuspankin Fedin haukkamaisen viestin. Kyse oli ennen kaikkea inflaatioriskin uudelleenhinnoittelusta: öljyn hinnan lasku vähensi pelkoa siitä, että energiahäiriö pitäisi inflaation korkeana ja pakottaisi keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa vielä enemmän.

1. syyskuuta spot-kulta nousi viikon korkeimmalle tasolleen, noin 4 390 dollariin troijaunssilta. Nousua kertyi viikolla noin 1 prosentti, mikä merkitsi ensimmäistä nousuviikkoa neljään viikkoon. Yhdysvaltain kultafutuurit päätyivät 4 424,90 dollariin.

Öljyn lasku muutti inflaatiotarinaa

Viikon alussa öljy kallistui, kun Saudi-Arabian itä–länsi-putkilinja oli poissa käytöstä hyökkäysten jälkeen. Putken kautta kuljetetaan normaalisti öljyä Punaisenmeren suuntaan, joten häiriö nosti huolta tarjonnasta ja laajemman Lähi-idän konfliktin vaikutuksista energiavirtoihin. 15

Kullalle korkeampi odotettu inflaatio voi olla kaksijakoinen asia:

• se voi lisätä kullan kysyntää inflaatio- ja geopoliittisena suojana;
• mutta jos markkinat odottavat inflaation pakottavan keskuspankit uusiin koronnostoihin, dollarin ja joukkolainojen tuottojen nousu on yleensä haitaksi korottomalle kullalle.

Aluksi jälkimmäinen vaikutus hallitsi. Fedin päätöksen jälkeen kulta putosi noin 4 235 dollariin, kun dollari ja korot vahvistuivat. 12 Perjantaina raakaöljy kuitenkin halpeni, mikä pienensi pitkittyneen inflaation riskiä. Kullan nousu osui samaan aikaan heikomman dollarin ja Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan koron laskun kanssa viime aikojen huipustaan. 2

Markkinoiden tulkinta oli käytännössä se, että Fedin 0,25 prosenttiyksikön koronnosto oli jo suurelta osin hinnoiteltu. Öljyn jäähtyminen vaikutti enemmän siihen, kuinka paljon rahapolitiikkaa saatettaisiin kiristää seuraavaksi.

Fed kiristi, ja se rajoittaa edelleen kullan nousua

Fed nosti 16. syyskuuta ohjauskorkonsa tavoitevälin 25 korkopisteellä 3,75–4,00 prosenttiin. Korotus oli ensimmäinen sitten vuoden 2023, ja päätös oli yksimielinen. 1013

Ennusteet säilyttivät viestin haukkamaisena: 16 Fedin 18 päättäjästä odotti vähintään yhtä lisäkorotusta vuoden 2026 loppuun mennessä. 10 Siksi sijoittajat seurasivat mahdollisuutta uuteen korotukseen jo lokakuussa.

Korkeammat korot nostavat käteisen ja valtionlainojen tuottoa, jolloin kullan omistamisen vaihtoehtoiskustannus kasvaa. Ne voivat myös vahvistaa dollaria, mikä tekee dollareissa hinnoitellusta kullasta kalliimpaa muiden valuuttojen ostajille.

Syyskuun 18. päivän nousu kertoi siis ensisijaisesti helpotuksesta öljyn synnyttämään inflaatioshokkiin – ei siitä, että korkoriski olisi poistunut. Jos inflaatioluvut, öljyn hinta tai Fedin viestintä nostavat jälleen markkinakorkoja, kulta voi joutua uudelleen paineeseen.

Lähi-idän riskit voivat tukea ja painaa kultaa yhtä aikaa

Saudi-Arabian putkihäiriö näyttää, miksi geopolitiikan vaikutus kultaan ei ole yksiselitteinen.

Jos markkinat keskittyvät öljyntarjonnan menetykseen ja energian kallistumiseen, seurauksena voi olla odotus korkeammasta inflaatiosta ja tiukemmasta rahapolitiikasta. Se on lyhyellä aikavälillä kullalle kielteinen asetelma. Jos taas huomio siirtyy sotilaalliseen eskalaatioon, rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen tai energiavirtojen uhkaan, kulta voi hyötyä turvasatamaostoksista.

Tässä vaiheessa öljyn nousu painoi aluksi kultaa. Kun öljy myöhemmin laski ja inflaatiopelot lieventyivät, turvasatamakysyntä jäi tukemaan hintaa. Tasapaino voi muuttua nopeasti, jos konflikti laajenee tai toimitushäiriöt pahenevat. 1

Myös muut jalometallit nousivat

Liike ei rajoittunut kultaan. Spot-hopea nousi 18. syyskuuta 2,3 prosenttia 66,70 dollariin unssilta. Platina nousi 2,2 prosenttia 1 812,50 dollariin ja palladium 1,5 prosenttia 1 310,20 dollariin. Kaikki olivat matkalla viikkonousuun.

Nousu sopii kuvaan, jossa inflaatio- ja korkopaineet hellittivät laaja-alaisesti. Metallien perustekijät eivät silti ole samat: hopeaan, platinaan ja palladiumiin vaikuttavat myös teollinen kysyntä ja tarjontatilanne.

Kulta-ETF:t tarjosivat kysynnälle taustatukea

Pidemmän aikavälin kysyntäluvut olivat lyhyen aikavälin korkoheiluntaa myönteisempiä. Kullalla katettuihin ETF-rahastoihin virtasi elokuussa maailmanlaajuisesti 18 miljardia dollaria. Rahastojen yhteiset kultavarannot kasvoivat 121 tonnilla ennätykselliseen 4 189 tonniin.

ETF-virrat eivät takaa hinnannousua, mutta kasvavat omistukset osoittavat sijoittajien lisänneen kulta-altistustaan ennen syyskuun laskua. Se voi tukea kysyntää, jos makrotaloudellinen epävarmuus jatkuu.

Kiristyvä rahapolitiikka oli globaali ilmiö

Fed ei ollut yksin energiahintojen synnyttämän inflaatiopaineen kanssa. Englannin keskuspankki piti ohjauskorkonsa 3,75 prosentissa ja keskeytti joukkolainamyynnit; kolme päättäjää kannatti koronnostoa. 18 Japanin keskuspankki nosti korkonsa 25 korkopisteellä 1,25 prosenttiin äänin 7–2, korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1995. 17

Päätökset korostivat kansainvälistä rahapolitiikan kiristymissuuntaa, joka yleensä pitää korot korkealla ja hankaloittaa kullan nousua. Markkinoille ratkaisevaa ei kuitenkaan ole vain tämänhetkinen korkotaso, vaan myös odotettu inflaatio- ja korkopolku.

Nousuennusteet ovat ehdollisia

Useat markkinakommenteissa mainitut instituutiot ovat edelleen myönteisiä kullan pidemmän aikavälin näkymistä, mutta niiden arviot ovat ennusteita eivätkä varmoja toteutumia.

Goldman Sachs ennustaa kullan hinnaksi 4 900 dollaria troijaunssilta vuoden 2026 loppuun mennessä ja arvioi keskuspankkien ostavan vuonna 2026 keskimäärin 70 tonnia kuukaudessa. UBS on hahmotellut tietä 5 000 dollariin vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla. Ennuste perustuu reaalikorkojen laskuun, Yhdysvaltain rahapolitiikan lieventymiseen ja jatkuvaan sijoituskysyntään. Société Généralen analyytikot ovat puolestaan pitäneet fyysisten markkinoiden, ETF:ien, futuurien ja optioiden samanaikaista kysyntää merkkinä nousumarkkinan laaja-alaisuudesta.

Yhteinen oletus on selvä: keskuspankkien ja sijoittajien kysynnän pitää säilyä vahvana, ja reaalikorkopaineen on lopulta hellitettävä. Pitkä jakso, jolla korot nousevat ja dollari vahvistuu, haastaisi tämän näkemyksen.

Suurin lähiajan riski on uusi öljyn hinnan nousu

Jos Saudi-Arabian kuljetusreittien häiriöt pahenevat tai alueellinen konflikti uhkaa laajempia öljyvirtoja, markkinat voivat hinnoitella uudelleen sitkeämpää inflaatiota. Se voisi vahvistaa dollaria, nostaa Yhdysvaltain valtionlainojen korkoja ja lisätä odotuksia Fedin lisäkiristyksestä – kullan kannalta hankala yhdistelmä.

Vakava eskalaatio voi toisaalta lisätä turvasatamakysyntää. Kullan suunta riippuu siitä, korostavatko sijoittajat enemmän inflaation aiheuttamaa korkojen nousua vai suojaa geopoliittiselta ja rahoitusmarkkinoiden riskiltä.

1. syyskuuta öljyn laskun tuoma helpotus voitti tämän kamppailun. Kullan nousu noin 4 390 dollariin oli helpotusralli lieventyneiden inflaatiopelkojen vuoksi, ei merkki siitä, että Fedin haukkamainen linja olisi menettänyt merkityksensä. 10