JPMorganin varoitus: Iranin sota on tehnyt öljyn hinnasta lähes mahdottoman ennustaa

JPMorganin arvio on ennen kaikkea varoitus siitä, että öljyn hinnoittelu ei enää perustu normaalisti kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Markkinat hinnoittelevat nyt sellaista poliittista ja sotilaallista loppuratkaisua, jota ei pystytä ennakoimaan.

Yli kuusi kuukautta jatkunut Yhdysvaltain ja Israelin sota Irania vastaan näyttää ylittäneen aiemmin oletettuja taloudellisia “punaisia linjoja” ilman neuvoteltua ratkaisua tai kestävää alueellisten energiakuljetusten normalisoitumista. Siksi nopeaa ja luotettavaa paluuta sotaa edeltäneisiin hintoihin ei voi pitää perusskenaariona. 25

Hintashokki ei ole enää vain tilapäinen riskilisä

Brent-raakaöljyn hinta on ollut lähellä 105:tä dollaria barrelilta, noin 45 % sotaa edeltänyttä tasoa korkeammalla. Yhdysvaltain dieselin hinta on noussut yli 200 dollariin barrelilta. Tämä viittaa siihen, että kyse ei ole enää vain lyhytaikaisesta geopoliittisesta riskilisästä, vaan sekä raakaöljyn että jalostettujen tuotteiden saatavuuden kiristymisestä. JPMorganilla ei enää ole yhtä perusskenaariota sodan päättymiselle, koska ei tiedetä, jäävätkö häiriöt väliaikaisiksi, pahenevatko ne vai muuttuvatko ne pitkäkestoisiksi. 25

Tarjontavaje ja pienenevät puskurit kiristävät markkinaa

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi maailman öljyntuotannon olevan vuonna 2026 keskimäärin 100,7 miljoonaa barrelia päivässä. Se olisi 5,7 miljoonaa barrelia päivässä vähemmän kuin vuonna 2025. IEA on lisäksi siirtänyt Persianlahden tuotannon täyden elpymisen odotuksen vuoteen 2027. Varastot ovat samalla pienentyneet, mikä kaventaa markkinoiden puskuria uuden häiriön varalta. 14

Erityinen eskalaatioriski liittyy Saudi-Arabian East-West-putkilinjaan. Siihen kohdistuva isku uhkaa noin neljää miljoonaa barrelia päivässä eli noin neljää prosenttia maailman tarjonnasta. Putkilinja on tärkeä vaihtoehtoinen reitti Saudi-Arabian öljylle Hormuzinsalmen ohi. Siksi alun perin Persianlahden meriliikenteeseen keskittynyt häiriö voi muuttua laajemmaksi tuotanto- ja vientirajoitteeksi. 56

Dieselin kallistuminen näkyy laajasti taloudessa

Öljyn ja etenkin dieselin vaikutus ei rajoitu huoltoasemien hintoihin. Ne nostavat kuljetusten, ruoan, teollisen tuotannon, lämmityksen ja palvelujen kustannuksia. Tällainen kustannuspaine voi levitä palkkoihin ja muihin hintoihin samaan aikaan, kun korkeammat energialaskut heikentävät kasvua.

Keskuspankeille tämä on hankala yhdistelmä: inflaatiopaine voimistuu, mutta talous jäähtyy. Se on stagflaation kaltainen asetelma, jossa korkojen laskeminen voi olla vaikeaa, vaikka kysyntä heikkenisi.

Britannian keskuspankki joutuu vaikeaan korkovalintaan

Bank of England on pitänyt ohjauskorkonsa 3,75 prosentissa. Sodan synnyttämä energiahäiriö on kuitenkin siirtänyt keskustelua korkoleikkauksista siihen, voiko sitkeä inflaatio vaatia taas kiristämistä. Aiemmin osa rahapoliittisen komitean jäsenistä kannatti koron nostamista 4 prosenttiin, ja pankki on varoittanut, että konfliktin kärjistyminen voi edellyttää korkeampia korkoja. Mahdolliset koronnostot marraskuussa ja helmikuussa ovat siis mahdollisia, eivät varmoja. 37

Poliittinen ennuste ei yksin ratkaise öljyn hintaa

JPMorgan suhtautuu varauksella Donald Trumpin arvioon sodan pian päättymisestä. Poliittinen ennuste ei poista niitä käytännön kysymyksiä, joista öljyn hinta riippuu: merenkulun turvallisuutta, infrastruktuurin korjauksia ja vakuutettavuutta, putkistojen toimintakykyä, Persianlahden tuotannon palautumista sekä Irania tukevien aseellisten ryhmien pidättäytymistä iskuista.

JPMorganin heinäkuinen ennuste Brentille — keskimäärin 86 dollaria kolmannella neljänneksellä, 80 dollaria neljännellä neljänneksellä ja 78 dollaria vuoden lopussa — perustui markkinoiden asteittaiseen tasapainottumiseen. Nykyiset hinnat ja uudet häiriöt ovat ohittaneet tämän oletuksen. 72

Lisähäiriöt voivat pitkittää kriisiä usealla suunnalla. Huthien paine Bab el-Mandebin salmen ympäristössä voi pakottaa laivoja kiertoreiteille tai viivästyttää Punaisenmeren kuljetuksia. Venäjän jalostamoihin kohdistuvat iskut voivat kiristää jalostettujen polttoaineiden markkinaa, vaikka raakaöljyä olisi saatavilla. Libyan aseellisiin ryhmiin liittyvät tuotantoseisokit puolestaan poistavat markkinoilta yhden joustavan vientilähteen.

Kyse ei siis ole vain siitä, kuinka monta barrelia jää markkinoilta pois. Samalla heikkenee mahdollisuus korvata toisiaan eri öljylaaduilla, jalostamokapasiteetilla, merireiteillä ja dieseltoimituksilla.

Mitä markkinat tarvitsevat, jotta hinnat laskisivat?

Aselepo-otsikko ei yksin todennäköisesti riittäisi pudottamaan öljyn hintaa jyrkästi. Markkinoiden pitäisi nähdä pidempään jatkuvaa näyttöä siitä, että vientireitit ovat turvallisia, infrastruktuuri toimii, tuotanto palautuu, varastot kasvavat ja välityksellä toimivat aseelliset ryhmät ovat lopettaneet iskut.

Siihen asti todennäköisin näkymä on voimakkaasti vaihteleva energian riskilisä, hitaampi maailmantalouden kasvu ja keskuspankit, jotka joutuvat pitämään rahapolitiikan kireänä — tai mahdollisesti kiristämään sitä edelleen — talousaktiviteetin heikkenemisestä huolimatta.