Italian pääministeri Giorgia Meloni sanoi Venäjän jatkuvien provokaatioiden eri puolilla Eurooppaa kertovan Kremlin ”jonkinlaisesta hermostuneisuudesta”. Hänen mukaansa Moskova pyrkii samalla siirtämään huomiota pois Ukrainassa käytävästä sodasta, joka ei etene Kremlin odottamalla tavalla.
14
Meloni vakuutti, ettei Italian Ukraina-linja ole horjunut. Hänen mukaansa vaikutusvaltaa tavoittelevan maan on pysyttävä kannassaan selkeänä ja johdonmukaisena.
14
Salvinin tapaaminen ei muuta Rooman linjaa
Meloni suhtautui varapääministeri Matteo Salvinin tapaamiseen Venäjän suurlähettilään kanssa Milanossa tavanomaisena asiana. Hän korosti myös, ettei italialaisyritysten toiminnalle Venäjällä ole ehdotonta oikeudellista kieltoa, kunhan pakotteita noudatetaan. Kumpikaan asia ei hänen mukaansa muuta Italian Kiovaa tukevaa ulkopoliittista linjaa.
14
Italia on virallisesti hyväksynyt sotilaallisen avun jatkamisen Ukrainalle vuoden 2026 loppuun saakka.
5 Sen sijaan väitteisiin uudesta, noin 3 miljardin euron tukipaketista on syytä suhtautua varauksella. Pakettiin on uutisissa liitetty SAMP/T NG -ilmatorjuntajärjestelmiä, Aster 30 -torjuntaohjuksia ja pitkän kantaman tutkia, mutta puolustusministeri Guido Crosetton mukaan 13. tukipakettia ei ollut elokuun lopussa hyväksytty virallisena päätöksenä.
15
Lennokki Liettuassa, epäilty sabotaasi Leipzigissä
Jännitteet näkyvät myös käytännön turvallisuustilanteessa. Italiainen Nato-hävittäjä ampui 15. syyskuuta alas Liettuan ilmatilaan tunkeutuneen lennokin. Crosetton mukaan se oli ”todennäköisimmin” lähtöisin Venäjältä. Lennokin alkuperä ja tyyppi ovat kuitenkin yhä arvioita, eivät julkisesti vahvistettuja rikosteknisiä johtopäätöksiä.
2
Saksassa viranomaiset ovat puolestaan syyttäneet Venäjää Leipzigin lentoasemalle kohdistuneesta räjähdelennokki-iskun yrityksestä. Saksa kuvaa tapausta osaksi järjestelmällistä hybridivaikuttamista, kun taas Moskova kiistää vastuunsa. EU luonnehti tapausta kärjistymiseksi EU:n alueella, ja EU sekä Nato ovat viestineet kovemmista painostus- ja vastatoimista.
7
8
Yhdessä tapaukset tukevat Euroopassa vahvistunutta huolta siitä, että Venäjä yhdistää Ukrainassa käytävän tavanomaisen sodan matalamman kynnyksen painostuskeinoihin. Ilmatilan loukkauksilla, sabotaasilla ja kuljetusinfrastruktuuriin kohdistuvilla iskuilla voidaan testata Naton valmiutta, pelotella hallituksia ja koetella liittolaisten yhtenäisyyttä ilman avointa sotilaallista yhteenottoa. Siksi painopiste on yhä nopeammassa ilmapuolustuksessa ja lennokkitorjunnassa, paremmassa tiedustelussa ja tekijöiden tunnistamisessa, kriittisen infrastruktuurin suojassa sekä yhteensovitetuissa diplomaattisissa ja taloudellisissa vastatoimissa.
1
7