Fedin koronnosto oli lähes varma – markkinat pelkäsivät ennen kaikkea jatkoa

Fediltä odotettiin 16. syyskuuta lähes varmaa 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa, ensimmäistä sitten vuoden 2023. Korkofutuurit hinnoittelivat noston todennäköisyydeksi 94,5 prosenttia, mikä olisi vienyt fed funds -ohjauskoron vaihteluvälille 3,75–4,00 prosenttia. 2

Varsinainen markkinariski ei kuitenkaan ollut ennalta pitkälti hinnoiteltu neljännesprosentin liike. Sijoittajat tarkkailivat sitä, viestisikö keskuspankki puheenjohtaja Kevin Warshin johdolla uusista koronnostoista tilanteessa, jossa öljy, inflaatiopaineet, julkinen velanotto ja pitkät korot olivat samanaikaisesti nousussa.

Osakkeet laskivat, mutta paniikista ei ollut merkkejä

1. syyskuuta Wall Streetin pääindeksit päätyivät laskuun: Dow Jones laski 0,63 prosenttia, S&P 500 0,45 prosenttia ja Nasdaq 0,78 prosenttia. Aasiassa Hang Seng putosi 1,0 prosenttia, Shanghain indeksi 0,54 prosenttia ja Japanin Nikkei jäi niukasti miinukselle.

Myyntipaineesta huolimatta kyse ei vielä näyttänyt laajalta paniikilta. S&P 500 oli yhä alle 3 prosenttia elokuun ennätystasonsa alapuolella. Tämä kertoi siitä, että sijoittajat eivät olleet kokonaan luopuneet riskinotosta, vaikka korkojen nousu teki osakkeista aiempaa haavoittuvampia.

Öljy, inflaatio ja velka nostivat panoksia

Koronnoston perusteena nähtiin sitkeästi Fedin 2 prosentin tavoitetta korkeampi inflaatio, talouden vahvuus ja energiashokin vaara. Warsh oli jo aiemmin todennut Yhdysvaltain talouden kokonaiskuvan vahvistuneen, ja hänen Jackson Hole -linjauksensa lisäsivät odotuksia siitä, että korkoja voidaan joutua nostamaan inflaation hillitsemiseksi.

Brent-öljy kävi neljän kuukauden huipussa, 109,97 dollarissa tynnyriltä, ennen kuin se palautui noin 104,49 dollariin. Lähi-itään liittyvät tarjontahuolet pitivät energian hinnan silti korkealla. Kalliimpi energia voi levitä laajemmaksi hintapaineeksi ja vaikeuttaa keskuspankin inflaatiotyötä.

Samalla suuret julkiset lainatarpeet ja kasvava huoli velkatasoista nostivat valtionlainojen korkoja. Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan korko kävi 5,041 prosentissa, korkeimmillaan sitten vuoden 2007. G7-maiden 10 vuoden korkojen keskiarvo nousi 4,285 prosenttiin, korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008 puolivälin.

Korkojen nousu kiristää rahoitusoloja jo itsessään: yritysten, kotitalouksien ja valtioiden lainanhoito kallistuu, vaikka keskuspankki ei vielä olisi tehnyt päätöstään. Siksi markkinat tulkitsivat korkoliikettä myös viestinä siitä, että inflaatio- ja velkariskit eivät ehkä ratkea yhdellä pienellä koronnostolla.

Warshin uskottavuus joutui poliittiseen testiin

Koronnostopäätöksellä oli poikkeuksellisen vahva poliittinen ulottuvuus. Presidentti Donald Trump oli valinnut Warshin tehtävään odottaen matalampia korkoja ja painostanut julkisesti Fedin keventämään rahapolitiikkaa. Koronnosto olisi siten ollut näkyvä osoitus keskuspankin riippumattomuudesta, mutta samalla se olisi voinut kärjistää ristiriitaa Valkoisen talon kanssa. 25

Toisaalta Warshin uskottavuus inflaation vastaisena keskuspankkiirina olisi voinut kärsiä, jos hän olisi vahvojen haukkamaisten viestiensä jälkeen pidättäytynyt toimista. Heinäkuun päätöksen jälkeen markkinoilla oli jo epäilyksiä siitä, kuinka selkeästi Fed oli sitoutunut inflaation palauttamiseen tavoitteeseensa. 1115

Entinen Fed-johtokunnan jäsen Stephen Miran puolestaan piti koronnostoa ennenaikaisena. Hänen mukaansa tuoreet inflaatioluvut saattoivat olla vääristyneitä ja alttiita myöhemmille tarkistuksille, mikä teki rahapoliittisesta keskustelusta entistä kiistanalaisemman.

Päätöspäivänä ratkaisi viesti, ei vain korkotaso

Koska 0,25 prosenttiyksikön koronnosto oli jo suurelta osin hinnoiteltu, markkinoiden huomio kohdistui päätöstekstiin, äänestysjakoon, ennusteisiin ja Warshin lehdistötilaisuuteen. Erityisen tärkeää oli, antaisiko Fed ymmärtää seuraavien koronnostojen olevan tulossa.

Selvästi haukkamainen viesti olisi voinut nostaa pitkiä korkoja entisestään ja painaa osakkeita alkuun alemmas. Pehmeämpi viesti taas olisi voinut laskea markkinoiden odotuksia tulevista nostoista. Myös keskuspankin riippumattomuuteen kohdistuvat epäilyt olisivat voineet heikentää dollaria koronnostosta huolimatta, jos sijoittajat olisivat alkaneet epäillä Fedin kykyä pitää inflaatio kurissa.

Osakkeiden arvostuksissa oli vähän turvamarginaalia

Historiallisesti osakkeet ovat voineet pärjätä rahapolitiikan kiristysjaksoilla, jos Fed onnistuu hillitsemään inflaation ilman taantumaa. Tilanne on ollut vaikeampi, kun koronnostot paljastavat ylikuumentuneita arvostuksia, rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuksia tai johtavat myöhemmin talouden laskuun.

Tällä kertaa huolta lisäsi S&P 500:n osakeriskipreemio, joka oli Fedin heinäkuun kokouspöytäkirjoihin viitanneiden arvioiden mukaan lähellä alhaisimpia tasojaan dotcom-kuplan ajoista. Osakeriskipreemio tarkoittaa osakkeista odotettavaa lisätuottoa verrattuna turvallisempina pidettyihin Yhdysvaltain valtionlainoihin.

Kun 10 vuoden valtionlainan korko liikkui noin 5 prosentin tuntumassa, sijoittajat saivat osakeriskistä poikkeuksellisen vähän lisäkorvausta. Se teki etenkin korkeasti arvostetuista kasvuyhtiöistä, mutta myös laajemmasta osakemarkkinasta, herkän reaalikorkojen nousulle, tulospettymyksille ja odotettua tiukemmalle Fed-linjalle.