Kiinan tiedustelujohtaja varoittaa tekoälystä: huhut ja kyberuhat voivat kasvaa

Kiinan valtiollisen turvallisuusministerin Chen Yixinin mukaan tekoäly ei ole vain teknologiapolitiikan kysymys. Hänen näkökulmastaan sitä voidaan käyttää poliittisen vakauden horjuttamiseen, kriittisen infrastruktuurin kohdistamiseen ja Kiinan riippuvuuden kasvattamiseen ulkomaisesta teknologiasta. 16

Keskeinen varoitus: tekoäly poliittisen turvallisuuden välineenä

Chen sanoi, että ”vihamieliset voimat” ja pahantahtoiset toimijat voivat väärinkäyttää generatiivista tekoälyä poliittisten huhujen sepittämiseen, haitallisen tiedon levittämiseen ja vastakkainasettelun lietsontaan. Hän kuvasi tätä Kiinaan kohdistuvaksi mielipide- ja kognitiiviseksi sodankäynniksi, jolla voi olla seurauksia maan poliittiselle, institutionaaliselle ja ideologiselle turvallisuudelle. 4611

Huoli liittyy ennen kaikkea mittakaavaan. Synteettistä tekstiä, kuvaa, ääntä ja videota voidaan tuottaa halvalla ja kohdentaa eri yleisöille. Ministerin tulkinnan mukaan tämä voi tehdä vaikuttamisoperaatioista laajoja ja häiritä yhteiskuntajärjestystä tai luottamusta instituutioihin. 24

Painotus sopii Kiinan käynnissä olevaan valvontakampanjaan, joka kohdistuu tekoälyllä tehtyyn väärään tietoon, toisena esiintymiseen, väkivaltaiseen tai siveettömään sisältöön sekä muuhun haitalliseksi katsottuun materiaaliin. Kiinan kyberavaruushallinnon mukaan vuoden 2026 kampanjassa puututaan myös puutteisiin mallien rekisteröinnissä ja turvallisuusarvioinneissa, turvattomaan koulutusdataan, datan myrkyttämiseen sekä synteettisen sisällön merkintöjen laiminlyöntiin. 17

Miksi Chen nosti esiin yhdysvaltalaiset mallit?

Chen mainitsi tiettävästi Anthropicin Claude Mythos- ja OpenAI:n GPT-5.5-Cyber -mallit puhuessaan Kiinan kriittiseen tietoinfrastruktuuriin kohdistuvista riskeistä. Kiinankielisestä tekstistä raportoineiden lähteiden mukaan hän yhdisti mallit haavoittuvuuksien löytämisen ja haittaohjelmien kehittämisen tehostumiseen. 7

Kyse on väitteestä mahdollisista kyvykkyyksistä ja väärinkäytön riskistä – ei näytöstä siitä, että yritykset tai mallit olisivat toteuttaneet hyökkäyksen. Erään raportin mukaan Chen ei syyttänyt kumpaakaan mallia hyökkäyksistä Kiinaa vastaan. 11

Laajempi turvallisuusargumentti ei rajaudu disinformaatioon. Chen varoitti tekoälyn mahdollistamista uhista kriittiselle infrastruktuurille, tietosuojalle ja sodankäynnille; muissa raporteissa on kuvattu huolia myös laajoista tietomurroista ja teknologisesta monopolisaatiosta. 912 Käytännössä Kiinan viranomaiset käsittelevät tehokkaita ulkomaisia tekoälyjärjestelmiä mahdollisina välineinä, jotka voivat auttaa kyberoperaatioissa, automatisoidussa tiedonkeruussa, analyysissa tai profiloinnissa, jos vastapuoli käyttää niitä.

Teknologinen omavaraisuus on osa vastausta

Chen ei rajoittanut ratkaisuehdotuksiaan sisällönvalvontaan tai kyberpuolustukseen. Hän vaati lisää investointeja kiinalaisiin tekoälyyrityksiin, laskentaresursseihin, dataan ja kehittyneisiin siruihin, jotta Kiina voisi hallita ydinteknologioita itsenäisesti. 13

Tällöin tekoälyn toimitusketjuista tulee kansallisen turvallisuuden kysymys. Riippuvuus ulkomaisista malleista, pilvipalveluista tai edistyneistä puolijohteista voidaan nähdä strategisena haavoittuvuutena, etenkin kun Yhdysvallat rajoittaa kehittyneiden sirujen ja sirujen valmistuslaitteiden myyntiä Kiinaan. Chen kuvasi tekoälyä myös suurvaltojen välisen strategisen kilpailun uudeksi areenaksi. 3

Peking torjuu yhdysvaltalaisia hidastamisehdotuksia

Turvallisuusvaroitus osui samaan aikaan julkisen kiistan kanssa siitä, miten tekoälyn turvallisuutta pitäisi hallita. Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei on vaatinut kehittyneimpien tekoälymallien kehitystahdin hidastamista ja edistyneiden sirujen sekä sirujen valmistuslaitteiden Kiinan-vientirajoitusten säilyttämistä.

Kiinan valtiota lähellä oleva Global Times kuvasi ehdotusta ”kylmän sodan pelikirjaksi” eikä puolueettomaksi turvallisuuslinjaksi. Kiinan ulkoministeriö puolestaan arvosteli sitä, mitä se kutsui pelonlietsomiseksi, vastakkainasetteluksi ja vahingolliseksi kilpailuksi.

Erimielisyys on olennainen, koska molemmat osapuolet puhuvat tekoälyturvallisuudesta mutta korostavat eri uhkia. Pekingin julkisessa perustelussa yhdistyvät väärinkäytön riskit, poliittinen vakaus, dataturvallisuus ja teknologian saatavuus. Yhdysvaltain keskustelu taas kytkeytyy lähteissä kuvattujen ehdotusten ja virallisten reaktioiden perusteella myös etumatkan säilyttämiseen Kiinaan nähden sekä tehokkaiden mallien riskien hallintaan.

Mitä tämä merkitsee Yhdysvaltain ja Kiinan tekoälykeskusteluille?

Kiinan kerrottiin pitävän tekoälyvuoropuhelua toivottuna tuloksena ennen Trumpin ja Xin 24. syyskuuta järjestettävää huippukokousta. Valkoisen talon virkamies kuitenkin sanoi, ettei syyskuun puoliväliin ollut suunnitteilla tekoälyaiheista tapaamista. Presidentti Donald Trump on samalla vähätellyt tiukempien tekoälysuojatoimien tarvetta ja korostanut, että Yhdysvaltojen on säilytettävä etumatkansa Kiinaan nähden.

Näistä asetelmista yhteinen sopimus kehittyneimpien tekoälymallien kehityksen merkittävästä hidastamisesta vaikuttaa epätodennäköiseltä. Todennäköisempi yhteistyön ala olisi rajatumpi riskienhallinta: kyberväärinkäytöstä, synteettisen median haitoista, häiriötilanneviestinnästä tai kriittisen infrastruktuurin suojasta keskusteleminen. Silloinkin esteitä ovat vientivalvonta, kehittyneiden sirujen saatavuus, dataan liittyvä suvereniteetti ja erimielisyys siitä, mikä on aitoa tekoälyturvallisuutta ja mikä strategista kilpailua.

Chenin puheenvuoro viestii pysyvästä linjasta: Kiina käsittelee tekoälyhallintaa erottamattomana osana järjestelmän turvallisuutta ja teknologista itsenäisyyttä. Yhteistyö voi olla mahdollista tarkasti rajatuissa haittakysymyksissä, mutta vaikeampaa säännöissä, joiden kumpikin osapuoli katsoo rajoittavan omaa strategista asemaansa.