Miksi EKP:n koronnostoa odotetaan jälleen joulukuussa 2026

EKP:n syyskuinen koronnosto muutti lähikuukausien keskustelua. Kyse ei ollut vain siitä, että korkoja nostettiin, vaan myös siitä, että keskuspankki varoitti inflaation voivan pysyä tavoitetta nopeampana pitkään energian hinnan nousupaineiden vuoksi. Siksi useat suuret pankit alkoivat pitää uutta 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa joulukuussa perusskenaarionaan. 134

Mitä EKP päätti syyskuussa?

EKP nosti 10. syyskuuta 2026 kolmea ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä eli 0,25 prosenttiyksiköllä. Rahapolitiikan kannan tärkein mittari, talletuskorko, nousi 2,50 prosenttiin 16. syyskuuta alkaen. Perusrahoitusoperaatioiden korko asetettiin 2,65 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 prosenttiin. 12

Päätös oli toinen neljännesprosenttiyksikön koronnosto kesäkuun jälkeen. Tuolloin uutisointi yhdisti inflaationäkymän heikkenemisen Lähi-idän konfliktiin ja energian kallistumiseen. 45

Miksi joulukuun koronnostosta tuli joidenkin pankkien pääennuste?

Reutersin mukaan Goldman Sachs, Citigroup ja Barclays odottivat EKP:n nostavan korkoja vielä syyskuun päätöksen jälkeen. Niiden keskeinen huoli on, että inflaatio voi jäädä korkeaksi aiempaa pidemmäksi aikaa. 3

Uusi 25 korkopisteen koronnosto nostaisi talletuskoron 2,50 prosentista 2,75 prosenttiin. Goldman Sachsin julkaisema tutkimusyhteenveto ennustaa joulukuulle nousua tälle tasolle ja näkee huippukorossa nousuriskin jopa 3,00 prosenttiin, jos inflaatiopaineet osoittautuvat sitkeiksi. 6

Olennaisin muutos koskee siis rahapolitiikan kestoa. Aiempi käsitys koronnostosyklin päättymisestä on väistynyt pidempään korkeina pysyvien korkojen skenaarion tieltä. Korot pysyisivät rajoittavina — ja niitä saatettaisiin nostaa vielä lisää — kunnes EKP vakuuttuisi inflaation palaavan kestävästi 2 prosentin tavoitteeseensa. 34

Energia on välitön inflaatiokatalyytti

Korkojen nostaminen ei lisää energian tarjontaa. EKP:n on silti arvioitava, leviäisikö ulkoinen energiashokki laajemmin hintoihin, palkkoihin ja inflaatio-odotuksiin.

EKP:n mukaan Lähi-idän konflikti ylläpitää inflaatiopaineita, ja inflaation odotetaan pysyvän selvästi tavoitetta nopeampana pitkähkön ajan. 4 Ero on tärkeä: öljyn tai kaasun hinnan tilapäinen nousu voi ajan mittaan hävitä itsestään, mutta hintojen ja palkkojen laajemmat jälkivaikutukset olisivat vaikeampia saada takaisin hallintaan.

Siksi joulukuun ratkaisu riippuu vahvasti siitä, vakautuvatko energiahinnat ja näkyykö pohjainflaatiossa uskottavaa hidastumista. Pysyvä rauhoittuminen heikentäisi perusteluja lisäkiristykselle. Jatkuva energiapaine ja laajemmin sitkeä inflaatio taas vahvistaisivat niitä.

Mitä pankkien ennusteista voidaan sanoa — ja mitä ei

Saatavilla oleva uutisointi tukee sitä, että Goldman Sachs, Citi ja Barclays odottivat joulukuun koronnostoa. Citin arvioon sisältyi myös mahdollisuus yhdestä lisänostosta maaliskuussa 2027. 3

Sen sijaan aineisto ei vahvista itsenäisesti Commerzbankille tai Morgan Stanleylle esitettyjä yksityiskohtaisia ennusteita, kuten arviota vain yhdestä vuoden 2027 koronlaskusta. Näitä väitteitä ei siis pidä pitää vakiintuneina tämän aineiston perusteella.

Pankkien ennusteet ovat joka tapauksessa skenaarioita, eivät EKP:n sitoumuksia. BBVA Researchin syyskuun kokousarvion mukaan EKP ei antanut etukäteisohjausta seuraavasta liikkeestään. 8

Kasvun kestävyys tukee haukkamaista tulkintaa — rajallisesti

Uuden koronnoston perusteet ovat vahvemmat, jos euroalue kestää tiukemmat rahoitusolot ilman vakavaa taantumaa. Saksasta saatiin syyskuussa varovaisia merkkejä kestävyydestä: ZEW-instituutin odotusindeksi nousi 34,7:ään elokuun 34,2:sta, ja nykytilanteen arvio parani selvästi −47,1:een aiemmasta −61,1:stä.

Luvut kuvaavat silti heikkoa nykytilaa, eivät laaja-alaista noususuhdannetta. Niitä on parempi tulkita rajallisena näyttönä välittömän romahduksen riskin pienentymisestä kuin avoimena valtakirjana aggressiiviselle koronnostolle.

Liiallisen kiristämisen riski

Vasta-argumentti on, että hintashokki on pitkälti tarjontaperäinen. Koronnostot voivat hillitä kysyntää ja ehkäistä niin sanottuja toisen kierroksen vaikutuksia, mutta samalla ne nostavat kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin rahoituskustannuksia.

EKP:n valinta on siksi hankala:

• Liian vähäinen kiristäminen voi tehdä korkeasta inflaatiosta sitkeämpää.
• Liian voimakas kiristäminen voi syventää heikkoutta taloudessa, jota rasittavat jo korkeat energiakustannukset ja tiukat rahoitusolot.

Syyskuun päätös kertoo, että EKP piti inflaatioriskiä riittävän vakavana toimiakseen. Se, seuraako uusi päätös joulukuussa, ratkeaa tulevien lukujen perusteella: energiahintojen lisäksi tarkkailussa ovat yleinen inflaatio, talousaktiivisuus ja kotoperäisten hintapaineiden merkit.

Yhteenveto

Joulukuun neljännesprosenttiyksikön koronnostosta tuli näkyvä pankkien ennuste, koska EKP yhdisti syyskuun varsinaisen koronnoston poikkeuksellisen tiukkaan inflaatioviestiin. Energiashokki lisäsi riskiä siitä, että inflaatio pysyy EKP:n 2 prosentin tavoitetta nopeampana pidempään, ja talouden rajallinen kestävyys teki lisäkiristyksestä joidenkin analyytikoiden mielestä mahdollisen. 134

Talletuskoron nousu 2,75 prosenttiin oli silti ennuste, ei varmuus. Mitä nopeammin energiapaine ja pohjainflaatio hellittävät, sitä heikommaksi käy peruste jatkaa koronnostoja vuonna 2027.