Miksi 17 eurooppalaista telejohtajaa haluaa muuttaa digiverkkosäädöstä?

Euroopan 17 teleoperaattorin toimitusjohtajan avoin kirje ei ole kannanotto verkkoturvallisuutta vastaan. Sen ydinsanoma on, että EU:n Digital Networks Actin (DNA) pitäisi ennen kaikkea kannustaa investoimaan yhteyksiin – ei lisätä velvoitteita, joiden operaattorit arvioivat vievän pääomaa valokuituverkoilta sekä 5G- ja 6G-rakentamiselta. Allekirjoittajien joukossa on Orange, Deutsche Telekom ja Telefónica. 46

Kiistan ytimessä ovat riskitoimittajien laitteet

Johtajien kiireellisin vastalause kohdistuu ehdotettuihin sääntöihin, jotka koskevat kyberturvallisuuden perusteella korkean riskin toimittajiksi nimettyjä yrityksiä. Kirjeestä raportoitujen tietojen mukaan operaattoreille voitaisiin antaa kolme vuotta aikaa poistaa nimettyjen toimittajien laitteet verkoistaan. Alan arvion mukaan kustannus voisi nousta jopa 40 miljardiin euroon. Operaattorien mukaan tällainen meno vähentäisi rahaa, joka olisi muuten käytettävissä seuraavan sukupolven verkkoihin. 58

40 miljardin euron luku on kuitenkin alan oma arvio, ei lopullinen julkinen kustannusarvio. Erimielisyys ei siis koske vain sitä, pitääkö laitteita vaihtaa, vaan myös aikataulua, kustannusten jakautumista ja sitä, millä perusteilla EU-tason velvoite asetetaan.

Komission turvallisuushuolella on taustaa sen aiemmassa 5G-työssä. Komissio katsoi vuonna 2023, että Huaweiin ja ZTE:hen liittyy olennaisesti suurempia riskejä kuin muihin 5G-toimittajiin. Perusteluina olivat muun muassa toimittajien mahdollinen altistuminen kolmansien maiden laajoille tiedustelu- ja tietoturvalaeille. Komission mukaan jäsenmaiden päätökset rajoittaa tai sulkea yhtiöitä pois olivat EU:n 5G-kyberturvallisuustyökalupakin mukaisia. 17

Miksi Bryssel haluaa yhteiset säännöt

Ennen nykyistä ehdotusta 5G-työkalupakki nojasi pitkälti jäsenmaiden omiin toimiin. Komission mukaan 24 jäsenvaltiota oli hyväksynyt tai valmistelemassa lainsäädäntöä, jolla viranomaiset voivat arvioida toimittajia ja asettaa rajoituksia. Vain 10 jäsenmaata oli kuitenkin tosiasiassa käyttänyt näitä rajoituksia.

Epätasainen toteutus selittää EU:n pyrkimystä sitovampiin sääntöihin. Brysselin näkökulmasta viestintäverkot ovat toisiinsa kytkeytynyttä kriittistä infrastruktuuria, joten kansallisten toimittajalinjausten tilkkutäkki voi jättää yhteisiä haavoittuvuuksia. Komissio kuvaa DNA:ta yhtenä suoraan sovellettavana asetuksena, jolla uudistetaan yhteyksiä koskevaa sääntelyä ja tuetaan edistynyttä, häiriönkestävää digitaalista infrastruktuuria. 3

Operaattorit puolestaan katsovat, että yhteisen kehyksen on oltava oikeasuhtainen. Niiden mukaan sama poistamisaikataulu ei sovi kaikkiin maihin, sillä käytössä olevat verkot, korvaavat teknologiat ja investointisuunnitelmat vaihtelevat.

Johtajien muut vaatimukset

Laitekiista on osa laajempaa vaatimusta investointimyönteisemmästä telealan sääntelystä. Toimitusjohtajat ja Connect Europe esittävät, että päättäjien pitäisi:

• karsia sääntely- ja hallinnollisia esteitä, joiden ne katsovat jarruttavan nopeiden verkkojen investointeja ja innovointia; 46
• myöntää pitkäkestoisia tai toistaiseksi voimassa olevia taajuuslupia, jotta pitkän elinkaaren infrastruktuuri-investointien ehdot olisivat ennakoitavampia; 4
• sallia enemmän markkinoiden konsolidaatiota, koska suuremman mittakaavan uskotaan vahvistavan investointikykyä;
• siirtyä pois sääntely ensin -ajattelusta ja rakentaa yhtenäisempi telealan sisämarkkina. 119

Taustalla on telealan vakiintunut argumentti: verkkoihin sitoutuu suuria summia pitkäksi aikaa, joten ennakoitava sääntely, varmat taajuusoikeudet ja riittävä mittakaava ovat operaattoreiden mielestä välttämättömiä verkkojen uudistamisen rahoittamiseksi.

Kupariverkkojen sulkemiselle ei haluta yhtä määräpäivää

Kirjeessä kyseenalaistetaan myös Brysselistä asetettava aikataulu vanhojen kupariverkkojen käytöstä poistolle. DNA:ssa esitetään vaiheittaista siirtymää valokuituun. Jäsenmaiden pitäisi varmistaa kupariverkon sulkeminen vuoden 2035 loppuun mennessä niillä alueilla, joilla täyttyvät säädetyt valokuidun kattavuutta ja kohtuuhintaisten palvelujen saatavuutta koskevat ehdot. 1

Operaattorit eivät kiistä suuntaa kuparista valokuituun. Niiden huoli on, että sulkemisessa on huomioitava paikalliset rakennusolosuhteet, kuluttajansuoja, tekninen valmius ja verkon häiriönkestävyys. Ne vaativat joustavuutta yleispätevän määräajan sijaan. 4

Mitä neuvotteluissa todella ratkaistaan?

Kysymystä kuvataan usein yksinkertaistavasti valintana halvan kiinalaisen laitteen ja turvallisuuden välillä. Todellisuus on monisyisempi.

Komission mukaan korkean riskin toimittajia koskevat rajoitukset ovat välttämättömiä kriittisten verkkojen suojaamiseksi ja kansallisen, vaihtelevasti toteutuneen vapaaehtoisen toimintamallin puutteiden korjaamiseksi. 17 Operaattorien mukaan nopea ja yhdenmukainen vaihtovelvoite voi puolestaan heikentää juuri niitä investointeja, joilla Euroopan yhteyksiä pitäisi parantaa. 58

Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden hallitusten ratkaistavana ovat käytännössä neljä kysymystä:

1. Kuinka nopeasti nimettyjen toimittajien laitteet on poistettava?
2. Kuka maksaa laitteiden korvaamisen?
3. Kuinka paljon kansallista harkintavaltaa jää yhteiseen eurooppalaiseen turvallisuuskehykseen?
4. Voiko EU parantaa turvallisuutta hidastamatta valokuitu-, 5G- ja tulevia 6G-investointeja?

Ratkaisu määrittää, nähdäänkö DNA ensisijaisesti turvallisuustoimena, investointiuudistuksena vai yrityksenä sovittaa nämä kaksi tavoitetta yhteen. Telejohtajat haluavat version, joka painottaa niiden mielestä enemmän pääomainvestointeja ja toiminnallista joustavuutta. Komissio taas tavoittelee yhdenmukaisempaa turvallisuuden vähimmäistasoa koko EU:ssa. 34