Näin Eurooppa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan ulkomaisesta tekoälystä

Ehdotettu Transformative AI Strategy for Europe lähtee siitä, että tekoälyn laskentateho, strateginen data ja toimitusketjut ovat Euroopalle taloudellisen kestävyyden perusrakenteita. Tavoitteena ei ole vain rakentaa eurooppalaista vastinetta yhdelle ulkomaiselle huippumallien tarjoajalle, vaan varmistaa pysyvä pääsy kehittyneeseen tekoälyyn ja se, että sen synnyttämä arvo tukee eurooppalaista tuottavuutta, julkisia instituutioita ja yrityksiä. Kyse on laatijoidensa ehdotuksesta, ei hyväksytystä EU-ohjelmasta. 1214

Ydinajatus: kapasiteettia ja neuvotteluvoimaa

Suunnitelma ei määrittele onnistumista pelkästään sillä, voittaako Eurooppa huippumallien kilpailun yhden oman mestariyrityksen voimin. Lyhyellä aikavälillä tärkeämpää olisi turvata luotettava pääsy edistyneisiin järjestelmiin neuvotteluvoiman avulla: sirutoimituksilla, Euroopassa sijaitsevilla datakeskuksilla, strategisesti arvokkaalla datalla, julkisilla hankinnoilla ja muilla tekoälyn arvoketjun asemilla. Oman huipputekoälyn rakentaminen jää mahdollisuudeksi, mutta strategiassa varoitetaan alirahoitetusta hankkeesta, joka kuluttaisi voimavaroja poistamatta riippuvuutta. 12

Pelkkä tekoälyn käytön lisääminen ei siis riittäisi, jos laskentateho, datan käsittely ja sirujen saatavuus ovat muualla sijaitsevien toimijoiden hallinnassa. Siksi infrastruktuuria ja datan hallintaa käsitellään sekä taloudellisina voimavaroina että teknologisen omavaraisuuden turvana. 1214

Toimitusketjujen pullonkaulat yhteiseen käyttöön

Yksi ehdotuksista on Euroopan komission kanssa koordinoitava jäsenmaiden toimitusketjuturvallisuusliittouma. Strategian mukaan yksittäisillä Euroopan mailla on merkittäviä asemia puolijohde- ja tekoälytoimitusketjuissa, mutta hajanaisina ne eivät muutu yhteiseksi strategiseksi neuvotteluvoimaksi. 14

Liittouma koordinoisi Euroopan lähestymistapaa sirujen saatavuuteen, investointeihin ja mahdollisiin vientirajoituksiin. Tähän kuuluvat myös eurooppalaiset vahvuudet, kuten ASML:ään liittyvä litografiateknologia, joka on keskeistä edistyneiden sirujen valmistuksessa. Tavoitteena ei ole eristäytyminen maailmankaupasta, vaan parempi kriisinkestävyys ja vahvempi asema neuvoteltaessa pitkän aikavälin pääsystä tekoälyn kannalta kriittisiin tuotantopanoksiin ja palveluihin. 14

Tavoite: 15 % maailman tekoälylaskennasta EU:n alueelle

Konkreettisin infrastruktuuritavoite on sijoittaa vähintään 15 % maailman tekoälylaskennasta EU:n alueelle vuoteen 2030 mennessä. Nykyosuudeksi arvioidaan noin 5 %. Strategian laskelmassa tähän päästäisiin noin 45 gigawatin datakeskuskapasiteetilla EU:ssa, kun maailmanlaajuisen kokonaiskapasiteetin ennakoidaan olevan 300 gigawattia. 1415

Kyse ei ole vain teknologiapolitiikasta vaan mittavasta fyysisen talouden hankkeesta. Toteutus vaatisi suuria rahoituspäätöksiä, nopeampia lupaprosesseja, sähköverkkoliitäntöjä, luotettavaa energiantuotantoa ja datakeskuksia, joiden hyväksyttävyys myös paikallisyhteisöissä ansaitaan. Ehdotuksen mukaan rakentamisen pitäisi hyödyttää paikallisia yhteisöjä sen sijaan, että kustannukset jäävät niille ja arvo kertyy muualle. 14

Euroopan komissio edistää jo samansuuntaista infrastruktuuripolitiikkaa AI Continent -ohjelmassaan. Siihen kuuluvat AI Factories -laskentakeskukset ja suunnitellut AI Gigafactories -suurlaitokset, joiden on tarkoitus tarjota laajaa laskentakapasiteettia startup-yrityksille, teollisuudelle ja tutkijoille. 15

Avoin markkina, ei uusi riippuvuus kotimaasta

Strategian käsitys teknologisesta suvereniteetista ei tarkoita sitä, että ulkomainen riippuvuus korvattaisiin suljetulla eurooppalaisella markkinalla. Se korostaa laskenta- ja datapalvelujen siirrettävyyttä, usean toimittajan käyttömahdollisuutta ja kilpailtavuutta. 12

Tämä on lähellä Mario Draghin varoitusta: Euroopan ei pitäisi vaihtaa Piilaakson keskittymää eurooppalaiseen oligopoliin. Yhteinen eurooppalainen kysyntä voisi auttaa rahoittamaan tarvittavaa infrastruktuuria, mutta kapasiteetin pitäisi olla laajasti saavutettavaa ja kilpailullista eikä yhden suojatun palveluntarjoajan hallussa. 1315

Käytännössä julkisista hankinnoista ja hallintomallista tulisi ratkaisevia. Euroopan pitäisi koota riittävästi kysyntää infrastruktuurin rahoittamiseksi ja toimittajien kanssa neuvottelemiseksi, mutta estää samalla sitä, että yhteisestä mittakaavasta tulee pysyvä markkinoillepääsyn este.

Datakeskuksista tuottavuuskasvuun

Laskentatehon ja datan hallinta ovat strategiassa keinoja laajempaan päämäärään: tekoälyn levittämiseen Euroopan teollisuuteen ja palveluihin. Arvion mukaan laaja käyttöönotto voisi lisätä kokonaistuottavuuden vuosikasvua noin 0,3–0,4 prosenttiyksikköä. 12

Sama painotus näkyy EU:n laajemmassa tekoälypolitiikassa. Komission Apply AI Strategy keskittyy käyttöönottoon keskeisillä teollisuuden aloilla ja julkisella sektorilla sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen, työvoiman valmiuksiin ja markkinaluottamukseen. 6

Datakeskukset eivät siis yksin ratkaise asiaa. Taloudellinen hyöty syntyy vasta, jos eurooppalaiset yritykset, julkiset toimijat ja työntekijät pystyvät käyttämään tekoälyä käytännön työprosesseissa.

Ratkaisevaa on toimeenpano

Strategian laatijat pitävät tilannetta kiireellisenä ja vaativat määrätietoista toimeenpanoa vuodesta 2026 alkaen. 12 Tavoiteluvut havainnollistavat myös tehtävän mittaluokkaa: ehdotetun eurooppalaisessa hallinnassa olevan kapasiteetin rakentaminen edellyttäisi samansuuntaisia investointipäätöksiä, sähköntuotantoa ja -verkkoja, nopeampia lupia, toimivia valtiontukisääntöjä, hankintojen koordinointia ja uskottavia suojatoimia paikallisyhteisöille.

Strategian vahvin viesti onkin laajempi kuin kehotus rakentaa lisää datakeskuksia. Tie pois pysyvästä tekoälyriippuvuudesta kulkisi fyysisen kapasiteetin, yhteisen neuvotteluvoiman, strategisen datan hallinnan ja laajapohjaisen käyttöönoton kautta – samalla kun markkina pidetään riittävän avoimena, jotta Eurooppa ei luo itselleen uutta riippuvuutta. 121415