Maria Ressa: tekoälyä on säädeltävä nyt, jotta ihmisten toimijuus säilyy

Maria Ressa esitti Oslossa suoran varoituksen: hallitusten on asetettava tekoälylle sitovat rajat ennen kuin sen vaikutusvalta kasvaa liian syväksi ja vaikeasti hallittavaksi. Hänen mukaansa tekoäly on jo muovannut ihmisten tarkkaavaisuutta ja sosiaalista käyttäytymistä. Seuraava vaihe voi heikentää kykyä tehdä omia, itsenäisiä valintoja. 2

Nobelin rauhanpalkinnon saanut filippiiniläis-yhdysvaltalainen toimittaja ei kehystä tekoälyn sääntelyä laillisen puheen rajoittamiseksi. Hänelle kyse on yleisestä turvallisuudesta ja demokratiasta: luovatko demokraattiset yhteiskunnat toimeenpantavat suojakeinot ennen kuin pitkälle autonomiset järjestelmät välittävät arjen tietoa, ihmissuhteita ja päätöksiä? 23

Kolme vaihetta, joissa tekoäly vaikuttaa ihmiseen

Ressa kuvasi kehityskulkua, jossa teknologia saa vähitellen enemmän vaikutusvaltaa ihmisten käyttäytymiseen.

1. Sosiaalinen media sitoi huomion. Ressa sanoi, että somealustat ovat kärjistäneet yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja eristäneet ihmisiä, koska ne optimoivat palveluja sitoutumisen ja huomion tavoitteluun. 26
2. Keskustelubotit voivat hyödyntää läheisyyden tarvetta. Ressa arvioi, että keskusteleva tekoäly voi vaikuttaa ihmisiin hyödyntämällä tarvetta yhteyteen ja läheisyyteen. Osa kumppanuusboteista on nimenomaan suunniteltu jäljittelemään ja ylläpitämään ihmisseuraa – joissakin tapauksissa romanttisia suhteita. 212
3. Tekoälyagentit voivat toimia käyttäjän puolesta. Kolmannessa vaiheessa järjestelmät eivät vain vastaa kysymyksiin, vaan tekevät toimia käyttäjän puolesta. Ressa pelkää, että päätösten ja tehtävien yhä laajempi ulkoistaminen niille voi vähitellen syrjäyttää ihmisen oman harkinnan ja toimijuuden. 25

Malli ei tarkoita, että jokainen tekoälytyökalu johtaisi samaan lopputulokseen. Ressa varoittaa pikemminkin kannustimista: jos järjestelmä on rakennettu maksimoimaan sitoutumista, tunneperäistä riippuvuutta tai tehtävien suorittamista, se voi saada yhä enemmän vaikutusvaltaa siihen, mitä käyttäjä näkee, tuntee ja tekee.

Miksi Ressa torjuu väitteen Kiinan kilpailuedusta

Ressa hylkäsi väitteen, jonka mukaan tiukempi tekoälysääntely Yhdysvalloissa tai Euroopassa antaisi Kiinalle kilpailuedun. Reutersin mukaan hän piti tätä keskustelun harhaanjohtavana kehystyksenä; väitettä ovat esittäneet myös kriitikot, kuten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. 28

Hänen vertailukohtansa on, että Kiina soveltaa teknologiaan jo huomattavasti tiukempaa valtion valvontaa kuin mitä Piilaakso hyväksyy. Demokraattisten maiden valinta ei siten ole yksinkertaisesti sääntelyn ja vapauden välillä. Kysymys on siitä, säädetäänkö yleistä etua ja oikeuksia kunnioittavat säännöt vai jätetäänkö vahvojen järjestelmien ohjaus pääosin yritysten kannustimien varaan. 2

Yhteinen sävel Dario Amodein kanssa – mutta eri painotus

Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei on esittänyt osin samansuuntaisen vaatimuksen huipputekoälyn kyvykkyyksien kehitystahdin hidastamisesta. Syyskuussa 2026 julkaistussa kirjoituksessaan hän vetosi siihen, että kehitystä pitäisi rytmittää niin, että turvallisuustyö, riippumaton arviointi ja hallinto ehtivät mukaan. 10

Amodein huoli painottuu nopeasti kasvavaan tekniseen kyvykkyyteen ja väärinkäytön riskeihin. Hän varoitti, että yhä kyvykkäämmät tekoälyagentit voivat saada laajan toiminnallisen vaikutusvallan verkossa, ja ehdotti infrastruktuuria mallien käytönaikaiseen seurantaan sekä riippumattomaan arviointiin. 10

Ressan näkökulma on laajemmin yhteiskunnallinen: miten tekoälyvälitteiset järjestelmät muokkaavat huomiota, läheisyyttä, käyttäytymistä ja demokratian edellyttämää itsenäistä päätöksentekoa. Molempien viestiin sisältyy silti sama periaate: suojakeinoja ei pidä lykätä siihen asti, kun voimakkaita järjestelmiä on jo otettu laajasti käyttöön.

Mitä vastuu voisi tarkoittaa käytännössä?

Ressa on korostanut, etteivät yritysten vapaaehtoiset lupaukset riitä, jos tuotteisiin on rakennettu riippuvuutta vahvistavia ominaisuuksia. Hänen mukaansa tällaiset ominaisuudet olisi poistettava sekä aikuisilta että nuorilta käyttäjiltä. 2

Yhdysvalloissa Meta sopi äskettäin oikeusriitoja, joissa lähes kaikki osavaltiot väittivät Facebookin ja Instagramin olevan suunniteltu pitämään nuoret käyttäjät koukussa. Sopimuksen mukaan Meta maksaa enintään 18 miljardia dollaria kymmenen vuoden aikana ja tiukentaa alaikäisten käyttörajoituksia. Meta ei myöntänyt toimineensa väärin.

Sopimukseen sisältyy muun muassa teini-ikäisille oletuksena asetettava päivittäinen käyttöraja sekä yöaikaisia rajoituksia.

Ressalle opetus ei rajoitu sosiaaliseen mediaan tai nuoriin. Jos tuotteet järjestelmällisesti optimoivat ihmisten huomiota ja käyttäytymistä, ne voivat aiheuttaa yhteiskunnallista haittaa laajassa mitassa. Siksi hänen vaatimuksensa tekoälysääntelystä ei ole teknologian tai puheen kieltämistä, vaan vaatimus selkeästä oikeudellisesta vastuusta silloin, kun teknologia vaarantaa turvallisuuden, itsenäisen toimijuuden tai demokraattisen elämän. 23

Olennaisin viesti: sääntelyä ennen kuin riippuvuus syntyy

Ressan Oslon-puhe käsittelee ennakointia. Kun järjestelmät ovat jo syvällä siinä, miten ihmiset saavat tietoa, muodostavat suhteita ja siirtävät päätöksiä koneille, niiden tehokas ohjaaminen on vaikeampaa.

Hänen johtopäätöksensä on, että lainsäädäntöä tarvitaan ennen tätä pistettä: kehittäjiltä ja alustoilta on vaadittava todellista vastuuta, kasvavaa autonomiaa on arvioitava tarkasti, ja julkisilla instituutioilla on oltava kyky arvioida ja hallita teknologiaa – ei vain yksityisillä yrityksillä. 210