Wienissä 14. syyskuuta alkanut Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n yleiskokous osoitti, että Yhdysvaltojen ja Iranin kiista ei enää rajoitu tekniseen erimielisyyteen ydintarkastuksista. Kiistaan kietoutuivat nyt painostava diplomatia, diplomaattinen vastatoimi ja Hormuzinsalmen meriliikenteen turvallisuus. Ratkaisematta olivat edelleen Iranin uraanin rikastaminen sekä IAEA:n tarkastajien pääsy laitoksiin ja tietoihin. Washington tarjosi samalla ulospääsyä ja esitti suoran sotilaallisen varoituksen.
1
5
Yhdysvaltain tarjous: polttoainetta ulkomailta rikastamisen sijaan
Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright sanoi, että Yhdysvallat tukisi järjestelyä, jossa Iran saisi ydinpolttoaineensa maan ulkopuolelta, jos Teheran lopettaisi kotimaisen uraanin rikastamisen pysyvästi. Wrightin mukaan Washington pitää neuvotteluratkaisua parempana vaihtoehtona, mutta hän varoitti Iranin voivan muuten kohdata Yhdysvaltain sotilaallisia toimia. Samalla Yhdysvallat vaati Iranilta täyttä yhteistyötä IAEA:n kanssa ja tarkastajille pääsyä kohteisiin.
1
5
Kyse on Iranin ydinohjelman keskeisestä kiistakohdasta: rikastettua uraania voidaan käyttää siviilikäyttöön tarkoitetussa ydinpolttoaineessa, mutta rikastuskapasiteetti voi myös lyhentää aikaa, joka tarvittaisiin asekelpoisen materiaalin tuottamiseen.
Iranin ydinohjelman johtaja suljettiin kokouksen ulkopuolelle
Itävalta eväsi maahantulon Mohammad Eslamilta, joka on Iranin ydinasioista vastaava varapresidentti ja Iranin atomienergiajärjestön johtaja. Päätöstä edelsi Yhdysvaltain vastustus pakotepoikkeukselle, jolla Eslami olisi voinut matkustaa Wieniin ja puhua IAEA:n yleiskokouksessa.
7
8
Iran piti ratkaisua poliittisena loukkauksena. Iranin IAEA-suurlähettiläs Reza Najafi katsoi sen rikkovan Iranin oikeuksia ja valtioiden suvereenin yhdenvertaisuuden periaatetta, ja Teheran kutsui Itävallan asiainhoitajan kuultavaksi.
7
8
Tarkastuksista ja Pickaxe Mountainista uusi kiistapiste
IAEA:n hallintoneuvoston painostus Irania kohtaan oli jo kärjistänyt tilannetta, koska Iran ei ollut toimittanut pyydettyjä tietoja eikä myöntänyt vaadittua pääsyä tarkastuksiin.
4
Samaan aikaan IAEA raportoi rakennustoiminnasta voimakkaasti suojatulla Pickaxe Mountainin alueella. Iran torjui väitteet mahdollisesta ydintoiminnasta mediakohuna ja ilmoitti täyttävänsä valvontasopimuksiin liittyvät velvoitteensa.
9
13
IAEA:n havainto rakennustoiminnasta ei itsessään kertonut, mitä alueella tehdään. Se kuitenkin lisäsi painetta tilanteessa, jossa virastolla ei ole ollut riittäviä mahdollisuuksia varmistaa Iranin ydinainevarastojen tilaa ja sijaintia.
Vastakkaiset tulkinnat ja pysähtyneet neuvottelut
Yhdysvaltain viestit antoivat yhä selvemmin ymmärtää, että Iranin ydinkyvykkyys saatetaan pyrkiä poistamaan, jos diplomatia epäonnistuu. Iran puolestaan väitti Yhdysvaltain sotilaallisten toimien tehneen tarkastuksista käytännössä mahdottomia, mutta sanoi olevansa valmis vilpittömään vuoropuheluun eikä tavoittelevansa ydinasetta.
5
11
13
Lähteiden perusteella neuvottelut ja todentaminen olivat umpikujassa. Ne eivät kuitenkaan ratkaise itsenäisesti osapuolten ristiriitaisia väitteitä siitä, kumpi kantaa vastuun tilanteen ajautumisesta siihen.
Hormuzinsalmen turvallisuus heijastaa kriisin laajenemista
Ydinkiistan kärjistyminen näkyi myös merellä. Iranin vallankumouskaarti ilmoitti Panama-lipulla purjehtivan El Gaia -öljytankkerin osuneen merimiinaan ja syttyneen tuleen. Yhdysvaltain keskuskomento CENTCOM kiisti kuvauksen: sen mukaan Iranin ohjus oli vaurioittanut alusta jo aiemmin ja iranilainen lennokki oli iskenyt siihen myöhemmin uudelleen.
2
3
10
Reutersin mukaan kertomukset tapahtumista ovat ristiriidassa keskenään, joten vaurioitumisen tarkka tapahtumaketju ja vastuutaho ovat edelleen kiistanalaisia.
2
3
10
Wienin kokouksen keskeinen viesti oli silti selvä: diplomatiaa pidetään yhä esillä, mutta sen käytännön edellytykset – tarkastajien pääsy, hyväksytyt valvontajärjestelyt ja yhteinen käsitys alueen sotilaallisista tapahtumista – heikkenevät jatkuvasti.