Kushnerin mukaan Doha-iskun seuraukset antoivat Yhdysvalloille vipuvartta Gazan sopimukseen

Jared Kushnerin mukaan Trumpin hallinto hyödynsi Israelin heikentynyttä diplomaattista asemaa sen jälkeen, kun Israel oli iskenyt Hamasin johtoon Qatarin Dohassa syyskuussa 2025. Kushner kuvasi iskua ”hirvittäväksi” ja sotilaallisesti epäonnistuneeksi. Hänen mukaansa se johti Israelin kansainväliseen eristymiseen, ja Yhdysvallat käytti tätä asetelmaa painostaakseen Israelia hyväksymään Gazaa koskevan tulitauko- ja panttivankisopimuksen. 315

Kushnerin tulkinta: poliittinen takaisku loi neuvotteluvoimaa

Kushnerin mukaan Doha-iskun merkitys ei ollut siinä, että se olisi tuottanut sopimuksen sotilaallisella onnistumisella. Päinvastoin: hän katsoi iskun diplomatian kannalta epäonnistuneen ja antaneen Washingtonille mahdollisuuden vauhdittaa pitkään valmisteltua sopimusta.

”Käytimme tätä dynamiikkaa painostaaksemme heidät sopimukseen, johon he ovat nyt tyytyväisiä”, Kushner sanoi. 313

Israel kohdisti iskun Hamasin edustajiin Qatarin pääkaupungissa Dohassa 9. syyskuuta 2025. Hamasin mukaan sen korkea johto selvisi, mutta viisi alemman tason Hamasin jäsentä ja qatarilainen turvallisuusviranomainen kuolivat. Qatar tuomitsi iskun suvereniteettinsa loukkauksena. 1719

BBC:n raportoiman Valkoisen talon kuvauksen mukaan pääministeri Benjamin Netanyahu ilmaisi myöhemmin Qatarin pääministerille pahoittelunsa qatarilaisen turvallisuusviranomaisen kuolemasta ja Qatarin suvereniteetin loukkaamisesta. Hän myös vakuutti, ettei Israel tekisi vastaavaa iskua uudelleen. 17

Likudin vastaus: isku lisäsi painetta Hamasiin

Netanyahun Likud-puolue torjui Kushnerin selityksen. Sen mukaan Israelin päätös laajentaa operaatioita Gazan kaupungissa, iskeä Hamasin johtoon Qatarissa sekä presidentti Donald Trumpin voimakas painostus saivat Hamasin luopumaan vaatimuksistaan ja hyväksymään jäljellä olevien panttivankien vapauttamisen.

Kyse on kahdesta keskenään ristiriitaisesta poliittisesta tulkinnasta:

• Kushnerin mukaan iskun epäonnistuminen ja sitä seurannut Israelin eristyminen antoivat Yhdysvalloille painostuskeinon Israelia vastaan. 313
• Likudin mukaan Israelin sotilaallinen painostus, Doha-isku mukaan lukien, osoitti Hamasille, ettei sen johdolla ollut turvapaikkaa, ja lisäsi painetta järjestöä kohtaan.

Kumpikaan näistä tulkinnoista ei yksin osoita riippumattomasti, että juuri yksi tapahtuma olisi pakottanut osapuolet sopimukseen.

Miksi sopimuksen toimeenpano on pysähtynyt?

Alkuperäisen tulitauko- ja panttivankijärjestelyn jälkeen kiista on siirtynyt Gazan seuraavaan vaiheeseen. Yhdysvaltain tukemassa etenemissuunnitelmassa Hamasin olisi luovuttava aseistaan ja hallintovallastaan, samalla kun Israel vetäisi joukkojaan pois. Hamasin tilalle oli tarkoitus muodostaa palestiinalainen hallintorakenne, ja alueelle kaavailtiin myös kansainvälistä vakauttamisjoukkoa.

Keskeinen kiista koskee järjestystä. Reutersin elokuussa 2026 raportoimissa neuvotteluissa ei saavutettu läpimurtoa, koska Israel ja Hamas pitivät kiinni keskeisistä vaatimuksistaan. Kehyksessä Hamasin asteittainen aseistariisunta kulkisi rinnakkain Israelin joukkojen vetäytymisen kanssa, mutta Hamas katsoi toimeenpanon edellyttävän ensin Israelin omien sitoumusten täyttämistä.

Israel taas on ilmoittanut, ettei se siirrä joukkojaan uusiin asemiin tai vetäydy enempää ennen kuin Hamas on kokonaisvaltaisesti riisuttu aseista. Yhdysvaltain ja Israelin viranomaiset ovat myös sitoneet Gazan jälleenrakennuksen demilitarisointiin.

Ratkaisematon kysymys on toimeenpanon uskottavuus

Kushnerin kommentit valaisevat hänen näkemystään siitä, miksi lokakuun 2025 sopimus syntyi: Israelin Doha-iskun jälkeinen diplomaattinen haavoittuvuus antoi Yhdysvalloille neuvotteluvalttia. Likudin mielestä sama tapahtuma oli sen sijaan osa Hamasia painostanutta sotilaallista kampanjaa.

Käytännössä ratkaisematta ovat silti Gazan tulevaisuuden kannalta tärkeimmät kysymykset: miten Hamasin aseistariisunta varmistetaan, millä aikataululla Israel vetää joukkonsa pois, miten jälleenrakennus toteutetaan ja kykeneekö uusi, Hamasiin kuulumaton hallintorakenne ottamaan vastuun Gazasta.