Miksi airBaltic hakeutui Chapter 11 -suojaan – ja mitä velkajärjestely tarkoittaa

airBaltic hakeutui vapaaehtoisesti Yhdysvaltain konkurssilain Chapter 11 -menettelyyn New Yorkin eteläisen piirin tuomioistuimessa, koska sen ennestään kireä likviditeetti- ja velkatilanne vaikeutui olennaisesti lentopolttoaineen kallistuttua Iranin sodan häiriöiden seurauksena. Chapter 11 on Yhdysvalloissa tuomioistuimen valvoma yrityssaneerausmenettely: tavoitteena ei ole välitön purkaminen, vaan toiminnan jatkaminen samalla kun velat, leasingit, kalusto ja omistusrakenne järjestellään uudelleen. 25

Taustalla tappiollisuus, velat ja muuttunut markkina

airBalticin liikevaihto oli vuonna 2025 noin 779 miljoonaa euroa, mutta nettotulos jäi 44,3 miljoonaa euroa tappiolle. Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen tappioksi raportoitiin noin 70 miljoonaa euroa. Kun yhtiöllä oli noin 583 miljoonaa dollaria rahoitusvelkoja ja rahoitusleasingvastuita, korkeat polttoainekulut ja heikentynyt kassa tekivät velanhoidosta yhä vaikeampaa. 25

Yhtiön kasvua varten mitoitettu kalusto oli myös muuttunut liian suureksi, kun Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta kulkenutta vaihtoliikennettä menetettiin. airBalticin koko kalusto koostuu Airbus A220-300 -koneista, mikä on toiminnallisesti tehokas ja yksinkertainen ratkaisu. Ongelma ei siten ollut konetyyppi, vaan kaluston koko suhteessa muuttuneeseen kysyntään ja polttoainetalouteen. 58

Markkinaehtoinen rahoitusratkaisu ei edennyt

Ennen oikeusmenettelyä airBaltic pyrki hankkimaan enintään 257 miljoonaa euroa uutta super-senior-rahoitusta, joka olisi ollut etuoikeutettua suhteessa olemassa oleviin vuonna 2029 erääntyviin velkakirjoihin. Velkakirjasijoittajat eivät kuitenkaan hyväksyneet järjestelyä tai eivät päässeet siitä sopuun. Fitch Ratings arvioi, että yhtiön vaihtoehdot olisivat ilman ulkopuolista rahoitusta “melko rajalliset”, ja arvioi lyhyen aikavälin rahoitustarpeeksi 156 miljoonaa euroa. 14

Yhtiön olemassa olevat 380 miljoonan euron velkakirjat olivat korkeakorkoisia ja kuormittivat rahoituskapasiteettia. Tilannetta oli aiemmin tukenut myös 30 miljoonan euron valtion hätärahoitus. 1

350 miljoonan euron DIP-rahoitus pitää toiminnan käynnissä

Järjestelyn keskeinen osa on 350 miljoonan euron debtor-in-possession- eli DIP-rahoitus. Tällainen rahoitus on tarkoitettu Chapter 11 -menettelyssä olevan yhtiön päivittäisten kulujen kattamiseen. Rahoituksen hinnaksi on raportoitu noin 12 prosenttia, joten se on kallista, mutta sillä on tarkoitus varmistaa maksut työntekijöille, tavarantoimittajille, polttoaineesta, lentoasemamaksuista ja lentokoneiden vuokranantajille. 27

Rahoituksen tarkoitus on ehkäistä hallitsematon lentojen keskeyttäminen ja antaa yhtiölle neuvotteluaikaa velkojien kanssa. airBalticin mukaan lennot, lipunmyynti, asiakaspalvelu ja normaali operointi jatkuvat menettelyn ajan. 713

Velkoja ja leasingeja pyritään muuttamaan

Noin 583 miljoonan dollarin rahoitusvelka- ja rahoitusleasingkokonaisuuteen voidaan hakea ratkaisuja esimerkiksi:

• velkavaihdoilla,
• eräpäivien siirtämisellä,
• leasingehtojen uudelleenneuvotteluilla,
• kaluston palautuksilla tai muilla omaisuusjärjestelyillä,
• velkojen muuttamisella osakkeiksi.

Chapter 11 antaa airBalticille neuvotteluasemaa ja aikaa sovittaa velkataso liiketoiminnan todelliseen maksukykyyn. Tavoitteena on päättää järjestely kesäkuuhun 2027 mennessä. Toteutukseen liittyy kuitenkin huomattavia riskejä: erään velkojaryhmän on raportoitu suosivan likvidaatiota, ja yhtiön luottoluokitus on CCC-, mikä kuvastaa erittäin suurta luottoriskiä. 14

Kalustoa ja kustannuksia leikataan

Toimintasuunnitelmaan sisältyy noin 44 miljoonan euron vuotuinen tulosparannus. Sen on määrä tulla pienemmästä reittiverkostosta, alemmista kiinteistä kustannuksista ja tehokkuustoimista. Airbus A220-300 -kaluston määrää on tarkoitus vähentää 54 koneesta noin 36 koneeseen vuoden 2026 loppuun mennessä. 58

Myös omistusrakenne voi muuttua

Latvian valtio omistaa airBalticista 88,37 prosenttia ja Lufthansa 10 prosenttia. Järjestely voi siksi avata tien uudelle omalle pääomalle, valtion omistusosuuden laimentumiselle tai myynnille, Lufthansan suuremmalle roolille tai uudelle strategiselle sijoittajalle. Näistä vaihtoehdoista ei kuitenkaan ole varmuutta, ja uuden pääoman saaminen edellyttää todennäköisesti velkojien ja omistajien hyväksymää uutta pääomarakennetta. 5

Yhteenvetona airBaltic vaihtaa välittömän kassakriisin ja velkojakiistan kalliiseen väliaikaisrahoitukseen sekä tuomioistuimen suojaan. Järjestelyn onnistuminen riippuu siitä, pystyykö yhtiö supistamaan kalustoaan ja kustannuksiaan riittävän nopeasti, palauttamaan kannattavuutensa ja osoittamaan velkojille, että saneeraus tuottaa enemmän arvoa kuin yhtiön purkaminen.