Lentopetroli on useimmille lentoyhtiöille yksi suurimmista yksittäisistä kulueristä. Jos Brent-raakaöljy pysyy yli 100 dollarissa tynnyriltä ja lentopetroli lähellä 4,04 dollaria gallonasta, kustannuspaine kasvaa nopeasti – erityisesti yhtiöillä, joilla ei ole laajoja polttoainesuojauksia. Todennäköisiä seurauksia ovat kalliimmat liput, lentotarjonnan supistaminen ja heikompi kannattavuus.
Miksi lentopetroli on raakaöljyä tärkeämpi mittari
Lentopetrolin hinta oli 4,04 dollaria gallonasta, 62 % korkeampi kuin Iranin konfliktin alkaessa. Se ylitti myös 3,15–3,80 dollarin gallona-arvion, jota yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt olivat käyttäneet kolmannen neljänneksen suunnittelussa. Hinta vastaa noin 170 dollaria tynnyriltä, mikä kertoo siitä, että raakaöljyn kallistumisen lisäksi myös jalostuksen niin sanottu crack spread eli jalostusmarginaali on levennyt voimakkaasti.
5
Toisin sanoen lentoyhtiö ei maksa vain kalliimmasta raakaöljystä: se maksaa myös siitä, että raakaöljyn muuttaminen lentopetroliksi on markkinassa poikkeuksellisen kallista.
Lippujen hinnat eivät välttämättä nouse heti – mutta paine kasvaa
Yhdysvalloissa lentoyhtiöt voivat alkuvaiheessa kattaa osan lisäkuluista omista katteistaan. Alan järjestön Airlines for America -järjestön toimitusjohtaja Chris Sununu on sanonut yhtiöiden "nielevän" osan polttoainekuluista eikä odottanut välitöntä suurta nousua lippuhintoihin.
6
7
Tämä ei kuitenkaan poista ongelmaa, vaan voi vain siirtää sitä. Jos spot-markkinoiden lentopetrolin hinta pysyy pitkään budjetoitua korkeampana, kannattavuus heikkenee ja perusteet myöhemmille hinnankorotuksille vahvistuvat.
Merkkejä hintapaineesta on jo nähtävissä: Hopperin aineiston mukaan Yhdysvaltain kotimaanlentojen keskimääräinen syyshinta oli 326 dollaria, 39 % vuotta aiempaa korkeampi.
16 Niukka kapasiteetti voi lisäksi pitää hinnat korkeina, vaikka öljy myöhemmin halpenisi, koska lentoyhtiöillä ei ole välttämättä tarvetta siirtää säästöä heti matkustajille.
4
Suojaukset ostavat aikaa, eivät poista riskiä
Ryanair on suojannut 80 % vuoden 2027 polttoainetarpeestaan 67 dollarin tynnyrihintaan. Se antaa yhtiölle tilapäistä suojaa markkinahinnan nousulta.
10 Silti Ryanair laski liikennetavoitteensa 216 miljoonasta 214 miljoonaan matkustajaan, koska suojaamattoman talvipolttoaineen kallistuminen kasvattaa riskiä.
14
15
Heikommin suojatut kilpailijat ovat alttiimpia kustannusshokille. Ne voivat joutua vähentämään lentoja tai luopumaan kannattamattomista reiteistä, ja vaikeimmassa tilanteessa osa yhtiöistä voi ajautua vakaviin talousvaikeuksiin.
15
Suurin riski voi osua vuoteen 2027
Ryanairin toimitusjohtajan Michael O’Learyn mukaan lentolippujen hinnoissa nähtäisiin "merkittävä nousu", jos öljy pysyy kalliina vuoden 2027 puolelle. Hän kuvasi joulukuun ja maaliskuun välisen jakson hinnoittelun hyvin epävarmaksi, vaikka heinä–syyskuun neljänneksen hintojen odotettiin olevan vain hieman edellisvuotta alemmat.
12
Keskeinen riski onkin viivästynyt hinnannousu. Nykyiset suojaukset voivat pehmentää iskua lähikuukausina, mutta niiden päättyessä yhtiöiden on hankittava suurempi osa polttoaineestaan senhetkiseen markkinahintaan. Jos Lähi-idän häiriöt jatkuvat tai lentopetrolin jalostusmarginaalit pysyvät korkeina, lippujen hinnat voivat nousta tuntuvammin erityisesti lomahuipuissa, pitkän matkan lennoilla ja reiteillä, joilla tarjonta on jo valmiiksi rajallista.
1
4
15
Myös Persianlahden markkinoilla lentohintojen arvioidaan voivan pysyä korkeina, vaikka polttoaine halpenisi hetkellisesti. Syinä ovat vahva kysyntä, rajallinen kapasiteetti ja edelleen korkeat toimintakulut.
9
Matkustuskysyntä asettaa silti rajan sille, kuinka paljon lisäkuluja voidaan siirtää lippuihin. Jos korkeat hinnat ja geopoliittinen epävarmuus vähentävät vapaa-ajanmatkustusta, lentoyhtiöiden on valittava pienempien katteiden, vähäisemmän lentotarjonnan ja valikoivien – esimerkiksi ruuhka-aikoihin kohdistuvien – hinnankorotusten välillä. Ryanairin epävarma talvinäkymä kuvastaa juuri tätä tasapainoilua.
1
12