Pariisin avaruushuippukokous nosti IRIS²-verkon Euroopan avaruusomavaraisuuden ytimeen

Pariisissa 9.–10. syyskuuta 2026 järjestetyn ensimmäisen kansainvälisen avaruushuippukokouksen tärkein tulos oli IRIS²-hankkeen siirtyminen suunnitelmista kohti toteutusta. EU:n suojattua satelliittiviestintäverkkoa koskevat sopimukset, poliittinen tuki ja eurooppalaisen avaruusteollisuuden vahvistaminen asetettiin kokouksen keskiöön. 1

Noin 20 miljardin euron summa ei ole pelkkää uutta investointirahaa

Kokouksessa ilmoitettiin 51 hankkeesta ja järjestelystä, joiden yhteisarvoksi kerrottiin noin 20 miljardia euroa. Kokonaisuutta on kuitenkin syytä lukea tarkasti: noin 5 miljardia euroa koostui sopimuksista ja investoinneista, kun taas 15,7 miljardia euroa liittyi Euroopan komission IRIS²-käyttöoikeussopimukseen. Kyse ei siis ole 20 miljardista eurosta uutta yksityistä pääomaa, vaan laajemmasta sopimus- ja rahoituskokonaisuudesta. 15

Silti sopimusten määrä oli kokoukselle merkittävä. Se osoitti, että eurooppalaisesta avaruusomavaraisuudesta pyrittiin tekemään käytännön teollisia tilauksia, ei vain poliittinen julistus.

IRIS² on EU:n vastaus riippuvuuteen ulkopuolisista satelliittijärjestelmistä

IRIS² on lyhenne sanoista Infrastructure for Resilience, Interconnectivity and Security by Satellite. Hankkeen tavoitteena on tarjota eurooppalaisille viranomaisille, puolustus- ja turvallisuusjoukoille, hätäpalveluille sekä kaupallisille käyttäjille suojattuja ja luotettavia yhteyksiä. Euroopan komissio on liittänyt hankkeen suoraan EU:n strategiseen avaruusomavaraisuuteen. 18

Hanketta pidetään yleisesti Euroopan vastauksena riippuvuuteen Euroopan ulkopuolisista satelliitti-internetverkoista, kuten SpaceX:n Starlinkistä. Tarkoitus ei ole ensisijaisesti kuluttajalaajakaista, vaan se, että viranomaisilla olisi kriittisiin tilanteisiin soveltuva viestintäkapasiteetti, joka ei olisi rakenteellisesti riippuvainen ulkomaisista yrityksistä tai hallituksista. 18

Laajennettuun pääkonstellaatioon on suunniteltu 348 satelliittia. Niistä 330 kuuluu matalan Maan kiertoradan eli LEO-radan osuuteen: Aerospacelabin osuus on 264 satelliittia ja Airbusin johtamassa ensimmäisessä kerroksessa vähintään 66. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi keskiradan eli MEO-radan komponentti. Komission mukaan IRIS²:n on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2029. 171822

Keskeiset sopimukset jakavat työn eurooppalaisille yhtiöille

Pariisissa vahvistettiin teollinen työnjako, jolla IRIS²:n toteutus etenee satelliittien tuotantoon.

• Belgialainen Aerospacelab sai 2,4 miljardin euron sopimuksen 264 LEO-satelliitin rakentamisesta. Se vastaa 76 prosenttia suunnitellusta 348 satelliitin kokonaisuudesta ja on suurin julkistettu valmistusosuus. 17
• Airbus Defence and Space allekirjoitti Eutelsatin kanssa ensimmäisen sopimuksen satelliittikerroksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Airbus ja Thales Alenia Space vastaavat vähintään 66 satelliitin ensimmäisestä LEO-kerroksesta. 22
• Thales Alenia Space sopi valtiolliseen käyttöön tarkoitetuista digitaalisista ja suojatuista hyötykuormista kaikille 330 LEO-satelliitille. Reutersin mukaan noin 500 miljoonan euron tilaus on osa laajempaa Thalesin sopimusta, jonka arvon odotetaan ylittävän 3 miljardia euroa.
• OHB kuului Eutelsatin mukaan voittaneisiin tarjoajiin keski- ja matalan kiertoradan satelliittitöissä. Saatavilla olevissa tiedoissa sen kokouksessa vahvistetun työn tarkka laajuus ja arvo eivät kuitenkaan täsmenny yhtä yksityiskohtaisesti kuin Aerospacelabin, Airbusin ja Thales Alenia Spacen osalta.

LEO-verkon työnjako on näin aiempaa selvempi: Aerospacelab rakentaa valtaosan satelliittialustoista, Airbus kehittää ensimmäisen 66 satelliitin kerroksen ja Thales Alenia Space toimittaa suojatut hyötykuormat 330 LEO-satelliittiin. 1722

Omavaraisuus edellyttää myös omaa pääsyä avaruuteen

Kokouksen viesti oli, ettei suojattu satelliittiverkko yksin riitä. Eurooppa tarvitsee myös kilpailukykyisen ja toimintavarman avaruusteollisen pohjan sekä kyvyn välttää päällekkäisiä kansallisia ohjelmia. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacher kehotti jäsenmaita sovittamaan satelliittihankkeitaan yhteen sen sijaan, että ne rakentaisivat samoja kyvykkyyksiä erillään. 1

Tämä selittää myös eurooppalaisen laukaisukyvyn painoarvon. Ranskan ulkoministeriö nosti esiin esimerkiksi Eutelsatin päätöksen valita Arianespace kahteen OneWeb-laukaisuun. 15

Saatavilla olevat tiedot osoittavat selkeän poliittisen suunnan: Eurooppa haluaa koordinoidumpaa kapasiteettia satelliitteihin, laukaisuihin ja avaruushallintoon. Kokouksen yhteydessä ei kuitenkaan julkistettu erillistä uutta Ariane 6- tai Vega-C-rakettien rahoituspäätöstä.

Poissaolot paljastivat poliittiset jännitteet

Ranska ja Saksa isännöivät kokousta yhdessä, mutta Saksan liittokansleri Friedrich Merz ei osallistunut. Hänen tilallaan paikalla oli saksalaisia ministereitä. Poissaolo ei estänyt sopimusten allekirjoittamista, mutta se heikensi vaikutelmaa siitä, että Ranska ja Saksa olisivat olleet ylimmällä poliittisella tasolla täysin yhtenäisiä yhteisen eurooppalaisen avaruusstrategian takana. 211

Myös yhdysvaltalaiset avaruusyritykset SpaceX, Blue Origin, Stoke Space ja Starcloud vetäytyivät ennen kokousta. Raporttien mukaan taustalla oli Yhdysvaltain painostusta tai huolta siitä, että osallistuminen näyttäisi EU:n politiikkalinjojen tukemiselta. Yritysten poisjäänti havainnollisti näkyvästi Euroopan omavaraisuustavoitteeseen liittyviä transatlanttisia jännitteitä. 25

Seuraavaksi ratkaisee toteutus

Pariisin kokous ei ratkaissut Euroopan laukaisukapasiteettiin, rahoitukseen tai poliittiseen koordinointiin liittyviä haasteita. Se kuitenkin toi IRIS²:lle konkreettisen seuraavan askeleen: hanke sai vahvaa poliittista tukea, satelliittien tuotantovastuuta jaettiin, ja vuoden 2029 toimintatavoite pysyi voimassa. 11718

Nyt ratkaistaan, pystyykö Eurooppa pitämään ohjelman aikataulussa, valmistamaan ja sijoittamaan konstellaatioonsa suunnitellut satelliitit sekä ylläpitämään laukaisu- ja teollista kapasiteettia, jota todellinen avaruusomavaraisuus edellyttää.