NAZA kokoaa 24 israelilaisilmiantajan kertomukset Gazan iskujärjestelmistä

NAZA on dokumenttielokuva Israelin Gazassa käymän ilmasodan taustalla toimivista järjestelmistä. Se rakentuu 24 israelilaisen sotilas- ja tiedusteluhenkilön suojatuista, anonyymeistä haastatteluista. Elokuva sai maailmanensi-iltansa 83. Venetsian kansainvälisten elokuvajuhlien pääkilpailussa 10. syyskuuta 2026. Sen keskeinen väite on, etteivät siviiliuhrit olleet vain yksittäisten iskujen tahattomia seurauksia, vaan ne sisällytettiin operatiiviseen päätöksentekoon. Kyse on elokuvan ja sen lähteiden esittämästä väitteestä, ei tuomioistuimen ratkaisusta. 12

Mitä nimi NAZA tarkoittaa?

Elokuvan nimen kerrotaan olevan israelilainen sotilastermi ilmaiskun odotetuille "sivullisuhreille". Nimen merkitys tiivistää dokumentin näkökulman: se ei käsittele vain yhtä iskua, vaan sitä, miten ennalta arvioituja siviilikuolemia väitetysti punnittiin kohteiden valinnan yhteydessä. 1

Festivaaliesittelyn mukaan elokuva kuvattiin öisin Tel Avivin katoilla. Se tarkastelee Gazan sotatoimien henkilöstöä, teknologiaa ja päätöksentekoa. 23

Mitä 24 sisäpiiriläistä kertovat?

Haastateltavat esiintyvät nimettöminä henkilöllisyytensä suojaamiseksi. Heidän kertomuksensa kuvaavat tekoälyavusteista tiedustelua ja kohdentamista, mukaan lukien valvontaa sekä puhelindatan käyttöä mahdollisten iskukohteiden tunnistamiseen ja seurantaan. He kertovat myös vähäisestä ihmisen tekemästä tarkastuksesta joissakin prosessin vaiheissa sekä siitä, että ennakoituja siviiliuhreja voitiin sisällyttää laskelmiin ennen iskujen hyväksymistä. 16

Olennainen rajaus on syytä pitää mielessä: dokumentti esittää sisäpiiriläisten todistuksia siitä, miten järjestelmien väitetään toimineen. Se ei sellaisenaan ratkaise rikosoikeudellista vastuuta, eikä tässä esitettyjä väitteitä ole käsitelty oikeudessa vahvistettuina tosiasioina.

Taustalla tutkiva raportointi tekoälystä ja valvonnasta

Elokuva ilmestyy sen jälkeen, kun +972 Magazine ja Local Call raportoivat väitetystä israelilaisesta "Lavender"-tekoälyjärjestelmästä. Raportoinnin mukaan järjestelmää käytettiin tunnistamaan suuri määrä palestiinalaisia epäillyiksi taistelijoiksi mahdollisia surmaamisia varten. Jutuissa väitettiin myös, että sodan alkuvaiheessa ihmisen valvonta ja siviiliuhreja koskevat rajoitteet olivat löyhiä. 3

NAZA tuo laajemman tutkivan raportoinnin dokumenttielokuvan muotoon ja rakentuu omakohtaisten kertomusten varaan. Sen painopiste ei ole väitteessä, että tekoäly olisi toiminut itsenäisesti, vaan siinä, miten ihmiset väitetysti käyttivät automatisoituja tai tekoälyavusteisia tuloksia sotilaallisessa päätösketjussa.

Tekijät ja tuotanto

NAZA on israelilaisten journalistien ja elokuvantekijöiden Yuval Abrahamin ja Rachel Szorin ohjaama. He olivat mukana ohjaamassa Oscar-palkittua No Other Land -dokumenttia. Saatavilla olevien tietojen mukaan The Guardian on uuden elokuvan tuottaja. 235

Lähteissä ei ole täysin yhtenäistä, riippumattomasti vahvistettua luetteloa kaikista tuottaja- ja vastaavan tuottajan tehtävissä toimineista henkilöistä. Siksi täydellistä tekijäluetteloa ei ole perusteltua päätellä osittaisista tiedoista.

Miksi Venetsian ensi-ilta on merkittävä?

NAZA lisättiin Venetsian pääkilpailuun ainoana dokumenttina 21 Kultaisesta leijonasta kilpailevan elokuvan joukkoon. 23 Sitä edelsi vuoden 2025 kilpailuelokuva The Voice of Hind Rajab, Kaouther Ben Hanian dramatisoitu rekonstruktio yrityksestä pelastaa viisivuotias Hind Rajab Gazan kaupungissa. 5

Elokuvien lähestymistavat ovat selvästi erilaiset. The Voice of Hind Rajab keskittyy yhden perheen tragediaan ja hätäpuheluun sen ympärillä. NAZA puolestaan tutkii sotilaallisia järjestelmiä ja toimintalinjoja, joiden tekijät väittävät muovanneen paljon laajempaa kampanjaa.

Elokuvan haaste Israelin viralliselle kertomukselle

Abraham ja Szor luonnehtivat NAZAssa kuvattua toimintaa palestiinalaissiviilien harkituksi joukkomittaiseksi tappamiseksi, eivät yksittäisiksi virheiksi. 5 Tämä on suorassa ristiriidassa Israelin pitkään esittämän julkisen kannan kanssa: Israel on sanonut, ettei se tarkoituksellisesti kohdista iskuja siviileihin ja että se pyrkii rajoittamaan siviilihaittoja taistellessaan Hamasia vastaan. Reutersin mukaan dokumentti kyseenalaistaa sodasta annetun virallisen kuvauksen. 1

Vahvin tapa lukea NAZAa onkin näyttöön nojaavana puheenvuorona kiistanalaisessa julkisessa keskustelussa. Elokuva pyrkii osoittamaan sisäpiiriläisten kertomusten avulla, että valvontaa, automatisoitua kohteiden tuottamista ja siviilihaittojen ennakkoarvioita pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena eikä erillisinä teknisinä tai taktisina kysymyksinä. Saatavilla olevat lähteet tukevat tätä elokuvan ydinsanomaa, mutta eivät anna riittävästi vahvistettua aineistoa laajempien väitteiden tekemiseen esimerkiksi pakotteista, median pääsystä alueelle tai sodan koko humanitaarisesta ja poliittisesta taustasta.