Goldman Sachs: tekoälyvelka nousi yrityslainamarkkinoiden pääteemaksi

Tekoälystä on tullut investment grade -yrityslainamarkkinoiden, eli hyväluokkaisten yrityslainojen, keskeinen tarjontatekijä. Goldman Sachsin viesti on kaksijakoinen: lähikuukausien vähäinen liikkeeseenlasku voi tukea luottoriskilisien kaventumista, mutta vuoden 2027 rahoitustarve ei ole katoamassa. Siksi mahdollista markkinarallia kannattaa pankin esittämän tulkinnan mukaan pitää pikemminkin tilaisuutena keventää tekoälyluottojen painoa kuin merkkinä siitä, että tarjontapaine olisi ratkaistu. 24

Noin 300 miljardia dollaria teki tekoälystä markkinan pääteeman

Goldman Sachs kuvasi noin 300 miljardin dollarin tekoälyyn liittyvää velkaemissiota vuonna 2026 investment grade -luottomarkkinoiden hallitsevaksi teemaksi. Pankki nosti vuoden 2026 Yhdysvaltain dollarin määräisten investment grade -lainojen bruttoliikkeeseenlaskun ennusteensa 2,3 biljoonaan dollariin aiemmasta 2,1 biljoonasta dollarista. Tekoälyyn liittyvät liikkeeseenlaskijat vastasivat noin 24 prosentista Yhdysvaltain investment grade -markkinan vuoden alun jälkeisestä volyymista. 414

Kyse ei siis ole vain teknologiasektorin yksittäisestä rahoitustrendistä. Kun suuret pilvipalveluyhtiöt, datakeskustoimijat ja siruvalmistajat hakevat samanaikaisesti rahoitusta, niiden lainatarjonta vaikuttaa koko korkealaatuisten yrityslainojen markkinan hinnoitteluun.

Miksi tarjonta voi kasvaa edelleen vuonna 2027?

Goldmanin kaupankäyntitiimin esittämässä skenaariossa hyperskaalaajat — erittäin suuria pilvi- ja laskentainfrastruktuureja ylläpitävät yhtiöt — sekä siruvalmistajat laskisivat vuonna 2027 liikkeeseen noin 340 miljardin dollarin edestä velkaa. Se olisi noin 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla on oletus, että niiden investointimenot nousisivat noin 930 miljardiin dollariin ja velkarahoituksen osuus kasvaisi noin 30 prosentista 37,5 prosenttiin. 2

Taloudellinen logiikka on suoraviivainen: datakeskuksiin, laskentakapasiteettiin, siruihin ja energiaan kohdistuvat investoinnit kasvavat nopeammin kuin yhtiöiden itse tuottama kassavirta. Kun oma rahoitus ei riitä kattamaan investointeja, suurempi osa on haettava velkamarkkinoilta. 2

Miksi juuri nettotarjonta huolestuttaa sijoittajia?

Markkinoiden kannalta ratkaisevaa ei ole vain uusien lainojen nimellismäärä, vaan se, korvaavatko ne erääntyvää velkaa vai lisäävätkö ne velkaa markkinoilla. Asiaankuuluvalla hyperskaalaajien ja siruyhtiöiden ryhmällä erääntyy vuosina 2027–2028 vain noin 45 miljardin dollarin velat. Siksi valtaosa tulevasta lainanotosta olisi uutta nettotarjontaa, ei vanhan velan uudelleenrahoitusta. 2

Uudelleenrahoitustilanteessa vanhojen lainojen haltijoille palautuu pääomaa, joka voidaan sijoittaa uusiin joukkolainoihin. Nettotarjonnan kasvu taas edellyttää sijoittajilta uutta ostokapasiteettia, uusia rahavirtoja markkinoille tai muiden luottosijoitusten myymistä uuden tarjonnan rahoittamiseksi. Juuri tämä voi painaa joukkolainojen hintoja ja kasvattaa luottoriskilisiä.

Lyhyen aikavälin helpotus voi olla vain ”myrskyn silmä”

Neljännen neljänneksen liikkeeseenlaskun noin 50 prosentin lasku, niukka välitön kauppakalenteri ja AI Credit Basket -korien lähellä leveimpiä tasoja olevat luottoriskilisät voivat tukea lyhytaikaista kaventumista. Toisin sanoen yrityslainojen hinnat voivat hetkellisesti nousta, kun tarjontapaine hellittää. Goldmanin raportoidussa näkemyksessä tämä olisi kuitenkin ”myrskyn silmä”: vuoden 2027 ennakoitu lainaputki pysyy rakenteellisena vastavoimana. Kehotus hyödyntää mahdollista elpymistä riskin vähentämiseen tuli sen jälkeen, kun tekoälyluottojen riskilisät olivat leventyneet yli 50 korkopistettä. 2

Pitkä duraatio lisää kilpailua sijoittajista

JPMorgan arvioi erikseen, että viisi suurta hyperskaalaajaa ja Nvidia olivat laskeneet vuonna 2026 liikkeeseen noin 320 miljardia dollaria velkaa, mukaan lukien merkitykselliset datakeskusten rahoitusjärjestelyt. Kymmenen vuoden valtionlainaekvivalentteina mitattuna pitkäaikaisen velan määrä vastasi noin 68 prosenttia Yhdysvaltain uuden pitkäaikaisen valtionvelan liikkeeseenlaskusta. 3

Havainto korostaa, ettei kysymys ole vain velan kokonaissummasta. Pitkäaikaiset yrityslainat kilpailevat sijoittajien pääomasta samassa markkinassa kuin Yhdysvaltain valtion pitkäaikaiset velkakirjat. Kun sekä valtion että suurten teknologiayhtiöiden tarjonta kasvaa, ostajien vaatima tuotto voi nousta.

Lukuja on tärkeää tulkita oikein

Usein mainittu enintään 570 miljardin dollarin arvio maailmanlaajuisesta tekoälyvelasta on Morgan Stanleyn ennuste, ei Goldman Sachsin ennuste. 3 PwC:n 31,6 biljoonan dollarin arvio puolestaan koskee maailmanlaajuisia datakeskusinvestointeja vuoteen 2050 asti. Se ei ole sitova rahoitussuunnitelma eikä Goldmanin arvio tulevasta velkaemissiosta. 11

Luvut havainnollistavat tekoälyinfrastruktuurin mittakaavaa, mutta niitä ei pidä sekoittaa keskenään.

Voivatko markkinat sulattaa velan ilman uusia riskilisien nousuja?

Se on mahdollista, mutta ei automaattista. Sopeutuminen olisi helpompaa, jos yhtiöiden tulokset ja operatiivinen kassavirta osoittaisivat tekoälyinvestointien kannattavuuden, korot laskisivat tai pysyisivät vakaina, muun investment grade -markkinan tarjonta vähenisi ja sijoittajat hyväksyisivät lisääntyvän duraation sekä liikkeeseenlaskijakeskittymän.

Riskilisien uusi leveneminen olisi todennäköisempää, jos velkaa tulisi markkinoille nopeasti, valtionlainojen korot nousisivat, datakeskus- tai laskentakapasiteettia rakennettaisiin liikaa tai sijoittajat alkaisivat epäillä tekoälytuottojen ajoitusta ja todennäköisyyttä. Goldman Sachsin esittämä huoli on ennen kaikkea tarjontaan ja arvostuksiin liittyvä riski — ei näyttö välittömästä rahoitusjärjestelmän kriisistä.

Goldman Sachsin pääekonomisti Jan Hatzius on myös varoittanut, ettei tekoälyinvestointien buumi ”jatku ikuisesti” ja että osa sijoituksista voi osoittautua tuottamattomiksi. 14 Siksi markkinan riski on epäsymmetrinen: rakennusvaiheen jatkuessa velkatarjonta voi pitää luottoriskilisät paineessa, mutta jos investointien tuotot jäävät odotuksista, yhtiöiden kassavirtaodotukset ja investointien perustelut joutuvat entistä tarkempaan arvioon.