PISA 2025: runsas tekoälyn käyttö koulutöissä yhdistyi heikompiin luonnontieteiden pisteisiin

PISA 2025 antaa varoituksen ennen kaikkea siitä, miten generatiivista tekoälyä käytetään koulutyössä. Se ei tarjoa yksinkertaista vastausta siihen, pitäisikö chatbotit sallia vai kieltää kouluissa. Yli 760 000:n, 91 maata ja aluetta edustavan 15-vuotiaan aineistossa tekoälyn tiheä käyttö tehtäviin, joissa se voi korvata oppilaan oman lukemisen, tiedonhaun tai kirjoittamisen, yhdistyi heikompaan luonnontieteiden osaamiseen. Vertailu on havainnoiva: sen perusteella ei voida päätellä, että tekoäly olisi itsessään aiheuttanut piste-erot. 14

Kirjoitustehtävissä ero oli 28 pistettä

Oppilaat, jotka kertoivat käyttävänsä tekoälyä kirjoitustehtävien luonnosteluun ei koskaan tai lähes ei koskaan, saivat PISA-luonnontieteissä keskimäärin 509 pistettä. Päivittäin tai lähes päivittäin tähän tarkoitukseen tekoälyä käyttäneiden keskiarvo oli 481 pistettä. Sosioekonomisen taustan huomioimisen jälkeen ero oli 28 pistettä. 25

Samankaltainen yhteys näkyi, kun tekoälyä käytettiin alustavaan tiedonhakuun tai luettavaksi annetun tekstin tiivistämiseen. Näissä käyttötavoissa ero oli keskimäärin noin 20 pistettä, ja lukemistekstien tiivistämisen tiheässä käytössä ero nousi lähes 30 pisteeseen. 612

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että chatbot olisi laskenut yksittäisen oppilaan tulosta. Tekoälyyn usein turvautuvat oppilaat voivat erota muista esimerkiksi aiemman osaamisen, motivaation, kotiolojen, opetuksen saatavuuden tai annettujen tehtävien luonteen perusteella. Aineistosta voi sanoa varmemmin vain sen, että runsas, oppilaan omaa työskentelyä korvaava käyttö ja heikompi luonnontieteiden suoritus esiintyivät yhdessä. 4

Tekoäly on jo osa koulutyön arkea

Vain 14 % oppilaista ilmoitti, ettei käytä tekoälyä koulutehtäviin lainkaan. Toisin sanoen 86 % oli käyttänyt sitä ainakin satunnaisesti. Käyttämättömyys vaihteli koulutusjärjestelmittäin suuresti: Japanissa osuus oli lähes neljä kymmenestä, Vietnamissa noin 4 %. 1

Koulujen kannalta kysymys ei siis enää ole vain siitä, kohtaavatko oppilaat chatbotteja. Olennaisempaa on, säilyvätkö opetuksessa lukeminen, päättely, lähteiden arviointi ja oma kirjoittaminen sellaisina työvaiheina, joista oppilas itse vastaa.

Käyttötiheys ja käyttötarkoitus näyttävät ratkaisevan

Yhteys ei ollut suoraviivainen. Tuloksista raportoinnin mukaan maltillinen käyttö – noin kerran tai kahdesti viikossa – yhdistyi parempiin tuloksiin kuin joko käyttämättömyys tai päivittäinen käyttö, erityisesti silloin, kun tekoälyä käytettiin oppimisen apuna. 9

On käytännössä eri asia pyytää chatbotilta palautetta omasta selityksestä, vaihtoehtoisia esimerkkejä tai ymmärrystä testaavia kysymyksiä kuin antaa sen laatia lukutiivistelmä, tutkimusmuistiinpanot tai tehtäväluonnos, jota ei itse tarkastele kriittisesti.

Näyttö ei osoita, että jokainen tekoälyn käyttötapa heikentäisi oppimista. Se kuitenkin viittaa siihen, että tekoälyn käyttäminen oikotienä lukemisen, luonnostelun ja näytön tarkistamisen ohi voi olla huono tapa kehittää niitä taitoja, joita PISA mittaa.

Pelkkä käyttötaidon opettaminen ei riitä

Ohjauksella näyttää olevan merkitystä. Runsaasti tekoälyä käyttävistä ne oppilaat, joille oli opetettu tekoälyn tuottaman tiedon arviointia, saivat noin 13 pistettä enemmän kuin vertaisensa, jotka eivät olleet saaneet tällaista opetusta. 4

Toimiva malli on tekoäly tukirakenteena, ei kainalosauvana: välineenä, jonka vastauksia oppilaan on kyseenalaistettava, tarkistettava ja parannettava. Opettajan ohjaamassa työskentelyssä oppilasta voidaan esimerkiksi pyytää:

• tunnistamaan tekoälyn vastauksesta perusteettomia väitteitä ja virheitä;
• vertaamaan vastausta annettuihin lähteisiin;
• selittämään lopullisen vastauksen perustelut;
• muokkaamaan tekoälyn ehdottamaa luonnosta omin sanoin; sekä
• kirjaamaan, mitä työkalu teki ja mitä oppilas itse muutti.

Näin arvioitavaksi ei jää vain viimeistelty palautus, vaan myös ajattelutyö, jonka kautta oppiminen syntyy.

Tulokset osuvat laajempaan oppimistulosten laskuun

Tekoälyhavaintoja ei pidä irrottaa laajemmasta kehityksestä. OECD-maissa lukemisen keskiarvo laski vuosina 2015–2025 28 pistettä, matematiikan 22 pistettä ja luonnontieteiden 7 pistettä. 17

Pitkän aikavälin laskua ei voi selittää generatiivisella tekoälyllä yksin. Heikentyvä trendi alkoi jo ennen kuin chatbotit yleistyivät, ja tulosten yhteydessä on nostettu esiin myös laajempia paineita: sitoutumista oppimiseen, lukemista ja digitaalista tarkkaavaisuutta koskevia ongelmia. 13

Mitä koulujen kannattaa tehdä?

PISA 2025 tukee varovaista, näyttöön nojaavaa linjaa – ei väitettä, että kaikki oppilaiden tekoälyn käyttö pitäisi kieltää. Koulujen kannattaa erottaa selvästi toisistaan tekoäly, joka tukee oppimista, ja tekoäly, joka korvaa sen.

Kun tehtävässä harjoitellaan lukemista, tiedonhakua tai kirjoittamista, oppilaan on säilyttävä vastuussa varsinaisesta työstä. Jos tekoälyä sallitaan, käytön pitäisi sisältää lähteiden tarkistamista, perustelujen avaamista ja oman tekstin muokkaamista. Keskeinen opetus on yksinkertainen: chatbotin arvo oppimisessa ei riipu vain siitä, onko se läsnä, vaan siitä, syventääkö se oppilaan ajattelua vai tarjoaako se keinon välttää sitä. 49