Miksi pankkien voitot kiinnostavat Euroopan hallituksia – ja mitä Italian 5 prosentin maksu voisi tuottaa

Euroopan pankkien vahvat tulokset ovat tehneet niistä näkyvän kohteen hallituksille, jotka yrittävät paikata budjettivajeita. Ajatus on poliittisesti helppo ymmärtää: korkojen nousu on kasvattanut monien pankkien korkokatetta samaan aikaan, kun kotitalouksien ja yritysten lainanhoitokulut ovat nousseet. Siksi pankkien voittoja voidaan esittää osittain korkoympäristön tuottamana hyötynä, josta pitäisi ohjata suurempi osuus julkisiin menoihin. Keskustelu on voimistunut muun muassa Britanniassa, Ranskassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Italiassa. 315

Italian ehdotus: 5 prosenttia suurimpien pankkien voitoista

Italian hallituskoalition Lega-puolue haluaa sisällyttää vuoden 2027 talousarvioon kolmen vuoden maksun maan kymmenelle suurimmalle pankille. Ehdotuksen mukaan maksu olisi 5 prosenttia pankkien vuosivoitoista ja sen tarkoitus olisi tukea julkista taloutta. Kyse on toistaiseksi puolueen ehdotuksesta, ei säädetystä verosta. 211

Lega arvioi, että maksu toisi 2–3 miljardia euroa. Luku ei kuitenkaan ole lakiluonnokseen sisältyvä virallinen ennuste. Veropohjaa, soveltamisalaa, mahdollisia raja-arvoja ja sitä, voisiko maksun vähentää muista veroista, ei ole määritelty. Siksi ei ole mahdollista laskea luotettavaa kolmen vuoden kokonaistuottoa. 711

Ehdotus kohdistuisi vain suurimpiin pankkeihin ja niiden voittoihin. Se poikkeaa Italian vuoden 2023 kertaluonteisesta mallista, jossa säädettiin 40 prosentin vero niin sanotulle ylimääräiselle korkokatteelle verrattuna vuoden 2021 vertailutasoon. 15

Pankkisektori on ollut Italiassa jo aiemminkin budjettipolitiikan rahoituslähde. Vuonna 2024 hallitus ilmoitti tavoittelevansa kotimaisilta pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä yhteensä 3,5 miljardia euroa terveydenhuollon ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseen. 4

Miksi pankit ovat nyt houkutteleva verokohde?

Korkojen nousu on parantanut monien pankkien nettokorkotuottoja eli korkokatetta. Kun pankit saavat lainoista enemmän korkotuloja suhteessa talletuksille ja muulle rahoitukselle maksamiinsa korkoihin, kannattavuus voi vahvistua nopeasti. Tämä on tehnyt alasta näkyvän kohteen aikana, jolloin julkinen talous on paineessa. 315

Britanniassa mittakaavaa havainnollistaa neljän suuren pankin – HSBC:n, NatWestin, Barclaysin ja Lloydsin – yhteenlaskettu noin 200 miljardin punnan tulos ennen veroja viimeisen viiden vuoden ajalta. Raportoinnin mukaan korkojen nousu on ollut merkittävä tulosta tukenut tekijä. 8

Vahva tulos ei silti ratkaise verokeskustelua. Pankit ja alan edustajat varoittavat, että lisäverot voivat heikentää luotonantoa, investointeja ja maan houkuttelevuutta rahoituskeskuksena. Britanniassa mahdollinen uusi windfall-vero eli poikkeuksellisiin voittoihin kohdistuva lisävero tulisi nykyisten verojen päälle: pankit maksavat jo 25 prosentin yhteisöveroa, 3 prosentin pankkialan lisäveroa tietyn 100 miljoonan punnan konsernikohtaisen rajan ylittävistä voitoista sekä pankkiveroa.

Euroopassa ei ole yhtä pankkiveromallia

Ratkaiseva kysymys on veropohja. Vero voidaan kohdistaa voittoon, liikevaihtoon, tasevelkoihin tai tiettyihin rahoitustransaktioihin. Saman suuruinen prosenttiluku voi siis tuottaa täysin erilaisen vaikutuksen pankin tulokseen.

• Voittoihin tai tuottoihin perustuvat lisäverot: Italian ehdotettu 5 prosentin maksu kohdistuisi suurimpien pankkien voittoihin. Espanjassa käytettiin vuosina 2023–2025 pankkien nettotuottoihin 4,8 prosenttiyksikön lisäveroa, ja hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä tekemään siitä pysyvän. 15
• Tasevelkoihin perustuvat vakausmaksut: Portugalissa pankkivero on ollut käytössä vuodesta 2011. Sen pohjana ovat tasevelat, joista vähennetään oma pääoma ja pääomalainat; lisäksi maassa on solidaarisuuslisä. Ruotsin pankkiveron pohjana ovat vastaavasti tasevelat, joista vähennetään oma pääoma ja vakuutetut talletukset. 112
• Nykyisten verojen päälle tulevat maksut: Britanniassa mahdollinen uusi lisävero kasvattaisi jo ennestään monikerroksista pankkiverotusta.
• Rahoitustransaktioverot: Ranskassa järjestelmä on erilainen: vero kohdistuu tiettyjen suurten pörssiyhtiöiden osakeostoihin ja erillinen maksu tiettyyn suurtaajuuskauppaan. Se ei ole suora pankkien voittovero.

Voittovero seuraa pankin tuloskehitystä suoraan. Velkapohjainen maksu voi sen sijaan rasittaa pankkia silloinkin, kun tulos heikkenee. Liikevaihtoon tai tuottoihin kohdistuva vero taas voi purra, vaikka luottotappiot tai heikentyneet marginaalit painaisivat nettovoittoa alas.

Kuinka paljon rahaa voidaan kerätä?

Italian 2–3 miljardin euron arvio on tällä hetkellä selkein luku maan suunnitteilla olevasta 5 prosentin maksusta. Sen tulkinnassa on kuitenkin syytä olla tarkkana: kyse on puolueen arviosta, ei vahvistetusta verotuottoennusteesta. Ilman tietoa veropohjasta ja vähennysoikeuksista arviota ei voi muuttaa luotettavaksi kolmen vuoden laskelmaksi. 711

Muissa maissa arviot vaihtelevat mallin mukaan. Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat ehdottaneet väliaikaista pankkien nettokorkotuottoihin kohdistuvaa veroa, jonka arvioidaan tuottavan noin 12,6 miljardia kruunua eli noin 1,3 miljardia dollaria. Citin arvion mukaan maksu voisi vastata enimmillään 9 prosenttia ruotsalaisten pankkien vuoden 2027 tuloksesta ennen veroja.

Espanjan vuoden 2022 windfall-verosuunnitelman tavoitteena oli kerätä pankeilta 3 miljardia euroa kahdessa vuodessa. Myöhemmässä mallissa 4,8 prosentin lisävero kohdistui kotimaisten pankkien nettotuottoihin tietyn rajan ylittävältä osalta. 815

Yhtä koko Eurooppaa koskevaa tuottolukua ei voi esittää uskottavasti. Osa toimista on vasta ehdotuksia, veropohjat ovat erilaisia ja politiikkaratkaisut ovat monissa maissa kiistanalaisia.

Poliittinen kiista: oikeudenmukaisuutta vai kasvun jarru?

Kannattajien mukaan pankkien pitäisi osallistua enemmän, kun niiden kannattavuus on hyötynyt korkeiden korkojen ympäristöstä. Lega on esittänyt, että Italiassa varoja voitaisiin käyttää perheiden ja yritysten tukemiseen sekä turvallisuusmenoihin. Italian talousministeri Giancarlo Giorgetti on puolestaan perustellut tiukempaa verotusta sillä, että sektorilla on ylimääräisiä tuottoja ja kilpailu on rajallista. 7

Vastustajat pelkäävät, että kustannukset siirtyvät asiakkaiden lainakorkoihin ja palvelumaksuihin tai että pankit vähentävät luotonantoa ja investointeja. Ruotsissa opposition ehdottaman väliaikaisen pankkiveron on varoitettu voivan nostaa kotitalouksien asuntolainakuluja. Britanniassa alan edustajat ovat korostaneet riskejä luotonannolle, investoinneille ja rahoituskeskuksen kilpailukyvylle.

Ranskassa kysymys liittyy laajempaan budjettikiistaan. Kansallisen liittouman puheenjohtaja Jordan Bardella on ilmoittanut puolueensa vastustavan kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvia veronkorotuksia. Tämä kuvaa sitä, kuinka vaikeaa uusista tulonlähteistä on sopia, vaikka julkisen talouden alijäämä olisi suuri. 17

Mitä epävarmuus merkitsee sijoittajalle?

Sijoittajalle välitön verokustannus on vain osa kokonaisuutta. Olennaista on, pidetäänkö maksua aidosti väliaikaisena kriisitoimena, jatketaanko sitä uudelleen ja uudelleen vai muutetaanko sen ehtoja poliittisen paineen mukaan.

Italian vuoden 2023 pankkivero osoitti, kuinka paljon toteutustapa merkitsee. Ilmoitus 40 prosentin kertaluonteisesta verosta johti markkinareaktioon, minkä jälkeen hallitus täsmensi nopeasti, että maksu rajattaisiin 0,1 prosenttiin pankin varoista. Valtiovarainministeriön odotus verotuotosta jäi lopulta alle 3 miljardin euron. 16

Luottoluokittaja Scope Ratings arvioi, ettei Italian suunniteltu maksu todennäköisesti heikentäisi pankkien luottokelpoisuusprofiileja olennaisesti. Se voisi silti vähentää sijoittajien kiinnostusta ja vauhdittaa pankkien välistä konsolidaatiota. 11

Ydinviesti on selvä: vahvat pankkivoitot tekevät sektorista hallituksille houkuttelevan tulonlähteen, mutta arvaamaton veropolitiikka voi muuttua nopeasti tulos- ja arvostusriskiksi. Sijoittajalle pelkkää 5 prosentin otsikkolukua tärkeämpää on se, ovatko säännöt selkeät, rajatut ja ennakoitavat.